G2:CHINUSA, uudenlainen alueellinen ja globaali suurvaltasuhde : Realistiseen konstruktivismiin pohjautuva tarkastelu Yhdysvaltain vaihtelevasta Kiina-suhteesta

Abstract

Kiinan ja Yhdysvaltain suhteiden kehitystä on kuvattu vuosisadan määrittäväksi kysymykseksi, joten aihe koskee välillisesti kaikkia maailman ihmisiä. Tämä globaalia kenttää käsittelevä laadullinen tutkielma selittää kahden maailman suurimman talouden suhteisiin vaikuttaneita tekijöitä realistisen konstruktivismin teorian perspektiivistä pääosin aikavälillä 2010-2018. Suhteen selittämisen fokus on Yhdysvaltain muuttuvassa suhtaumisessa Kiinaan, mitä heijastaa maiden vuorovaikutuksellinen toiminta. Kahdenvälisessä suhteessa tapahtunutta muutosta tarkastellaan vertaamalla Yhdysvaltain vuoden 2010 ja 2017 turvallisuusstrategioiden sisältöä sekä toisiinsa että suhteessa kansainvälisen järjestelmän sisällä tapahtuneisiin muutoksiin. Tutkielman toteutustapa on teorialähtöinen sisällönanalyysi, millä paikannetaan muutokseen vaikuttavia kansainvälisiä tekijöitä. Tutkielman ajattelua ja analyysia ohjaa Robert Gilpinin vuonna 1981 julkaisemassa War and Change in World Politics -teoksessa kehittämä poliittisen realismin ajatteluperinteeseen sijoittuva kansainvälisen järjestelmän muutosta selittävä teoria. Teoria on kirjoitettu aikaan jolloin sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimiseen keskittyvää konstruktivismin teoriaa ei ollut vielä olemassa, joten työssä pyritään osoittamaan Gilpininin sosiologian ja taloustieteen yhdistelmään perustuvan teorian asettuvan realpolitikin ikuisuutta korostavan realismin ja sen hillitsemiseen keskittyvän konstruktivismin väliin tarkastelemalla sen yhtäläisyyksiä suhteessa Samuel J. Barkinin ensimmäistä kertaa vuonna 2003 esittämään realistisen konstruktivismin teorian mahdollisuuteen. Analyysissa huomattiin, että parasta aikaa tapahtuva kansainvälisen järjestelmän sisäinen muutosprosessi, mikä ilmenee valtioiden välisen vuorovaikutuksen tavassa, on peräisin Kiinan ja Yhdysvaltain eritahtisesta kehityksestä. Nyky-Yhdysvaltain ulkopoliittinen toiminta on ristiriitaista hallinnon eri suuntiin vetävistä voimista johtuen, mitä sekoittaa entisestään Yhdysvaltain pelko kansainvälisen järjestelmän rakenteen muutoksesta, koska se tarkoittaisi järjestelmän johtavalle valtiolle sen oman kohtalon määrityskyvyn heikkenemistä. Yhdysvaltain pelkoa Kiinasta revisionistisena voimana selittää Kiinan kansainvälisen toiminnan laajeneminen sekä Kiinan WTO-jäsenyydeltä edellytetty taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan liberalisoimisen toteutumattomuus. Yhdysvaltain epäselvä sitoutuminen globaaliin toimintaan ja vakauden ylläpitoon, sen vetäytymisestä viestineet signaalit ja suhtautuminen Kiinaan kiihdyttää maiden välistä turvallisuusdilemmaa samalla kun Xi vauhdittaa Kiinan globaalia ja alueellista nousevaa valtaa ja prestiisiä, mikä edistää Kiinan ja Yhdysvaltain eritahtista kehitystä entisestään. Maiden tulisi löytää keskinäisen kilpailun sijaan yhteisiä intressejä sekä kehittää mekanismeja, joilla olisi keskinäistä luottamusta vahvistava ja realpolitikia vähentävä vaikutus. Tämä on suuren työn takana, koska sekä Yhdysvaltain oman että globaalin turvallisuuden ja vaurauden edistämiseksi rakentaman kansainvälisen järjestelmän ylläpidon kannattavuus heikkenee samalla kun Yhdysvaltojen valta vähenee suhteessa omaa kehitysmalliaan markkinoivaan nousevaan Kiinaan.