Suhtautuminen ikääntyneisiin Euroopassa : erottuuko malleja?

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelin asenteita ikääntyneitä kohtaan 28 Euroopan maassa. Väestön ikääntyminen on megatrendi, jonka vaikutukset näkyvät niin eläkeläisten määrän nousuna kuin palveluiden tarpeen kasvuna. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ikääntyneisiin liitetään sekä säälin että ihailun tunteita. Tässä tutkimuksessa tarkastelin poikkeaako ikääntyneisiin suhtautuminen maiden välillä ja jos näin on, niin millä tavalla ja erottuuko malleja. Tutkin myös vastaavatko mahdolliset mallit perinteisiä malliluokituksia. Tämän lisäksi tarkastelin, miten yksilö- ja maatason tekijät vaikuttavat asenteisiin ikääntyneitä kohtaan.

Kyseessä on kvantitatiivinen vertaileva tutkimus, jossa menetelminä käytin pääkomponenttianalyysiä, keskiarvovertailua sekä lineaarista monitasoanalyysiä. Aineistona käytin European Social Surveyn kierroksen neljä dataa vuodelta 2008, jossa tarkastellaan ageismiin liittyviä kysymyksiä. Käytin selitettävinä muuttujina suhtautumista ikääntyneisiin sekä yli 65-vuotiaiden ikäsyrjintäkokemuksia. Suhtautumista ikääntyneisiin tarkastelin kolmen väittämän mukaan: (K1) kuinka positiivisesti tai negatiivisesti suhtautuu yli 70-vuotiaisiin, (K2) yli 70-vuotiaiden taloudellinen panos sekä (K3) ovatko yli 70-vuotiaat taakka terveyspalveluille sekä näistä muodostetun summamuuttujan avulla. Yli 65-vuotiaiden ikäsyrjintäkokemuksia tarkastelin kolmen väittämän mukaan: (K4) kokenut ennakkoluuloja iän vuoksi, (K5) kohdeltu epäkunnioittavasti iän vuoksi ja (K6) kohdeltu huonosti iän vuoksi sekä näistä muodostetun summamuuttujan avulla.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että yleisesti Euroopassa suhtaudutaan positiivisesti yli 70-vuotiaisiin. Heidän taloudellista panostaan ei kuitenkaan nähdä kovin suurena ja heidät nähdään jonkinlaisena taakkana terveyspalveluille. Maiden välillä on jonkin verran eroja. Erityisesti Itä-Euroopan maissa suhtaudutaan negatiivisesti ikääntyneisiin. Siellä myös yli 65-vuotiaat ovat kokeneet eniten ikäsyrjintää. Liberaaleissa maissa ja Pohjoismaissa suhtautuminen on positiivista, mutta Suomi eroaa siinä, että yli 65-vuotiailla on ikäsyrjinnän kokemuksia enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Keski-Euroopan maat näyttäisivät vastaavan parhaiten perinteisiä malliluokituksia. Yksilötason muuttujat ovat tilastollisesti merkitseviä. Naiset suhtautuvat miehiä positiivisemmin. Tulotasoonsa tyytyväiset suhtautuvat ikääntyneisiin positiivisemmin kuin tyytymättömät. Koulutusvuosien lisääntyessä suhtautuminen ikääntyneisiin on negatiivisempaa. Nuoremmissa ikäluokissa suhtautuminen on negatiivisempaa verrattuna muihin ikäryhmiin. Maatason muuttujista BKT per asukas oli tilastollisesti merkitsevä eli varakkaissa maissa suhtautuminen on positiivisempaa. Regiimeistä tilastollisesti merkitsevä oli vain Itä-Euroopan maat, jossa suhtautuminen oli referenssiryhmä Pohjoismaita negatiivisempaa. Jatkotutkimuksissa olisi hyödyllistä tarkastella tarkemmin Itä-Eurooppaa ja syitä negatiiviselle suhtautumiselle.