Maahanmuuttajataustaisten nuorten neuvottelut identiteetistä ja kuulumisesta
Pöyhölä, Nirosha (2018-08-08)
Maahanmuuttajataustaisten nuorten neuvottelut identiteetistä ja kuulumisesta
Pöyhölä, Nirosha
(08.08.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee maahanmuuttajataustaisten nuorten identiteetin ja kuulumisen neuvotteluita. Tarkoituksena on paikantaa miten ja millaisia tekijöitä nuoret ottavat huomioon neuvotellessaan yhteiskunnallisesta jäsenyydestään Suomessa.
Tutkielmassa kategoria maahanmuuttajataustainen toimii käsitteellisenä apuvälineenä, jolla on pyritty kuvaamaan taustoiltaan hyvin moninaista ja heterogeenista nuorten ryhmää. Suurin osa aineiston haastateltavista on Suomessa syntyneitä tai varhain Suomeen muuttaneita nuoria, joiden molemmat tai toinen vanhemmista on syntynyt Suomen ulkopuolella. Tutkielmassa suhtaudutaan kuitenkin kriittisesti kategoriaan maahanmuuttajataustainen, sillä tavoitteena on tarkastella nuorten subjektiivisia identiteetin ja kuulumisen neuvotteluita. Lähestyn identiteettejä ja kuulumisen neuvotteluita tilanteellisina konstruktioina.
Tutkielman aineistona on käytetty Generational negotiations, social control and gendered sexuality (GENESO) (2012–2016) -tutkimushankkeen valmista haastatteluaineistoa. Tässä tutkielmassa analysoidaan vain seitsemän aineiston haastatteluista. Haastattelut on toteutettu yksilö- ja parihaastatteluina. Aineisto koostuu 12:sta haastateltavasta, jotka ovat iältään 14–15-vuotiaita. Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä toimii diskurssianalyysi, joka paikantuu diskursiivisen psykologian tutkimustraditioon.
Tutkielman tulokset tuovat esiin, että suomalaisuus näyttäytyy maahanmuuttajataustaisille nuorille ulossulkevana kategoriana. Nuorten on mahdotonta identifioitua kokonaan suomalaisiksi, eikä kyseenalaistamaton kuuluminen Suomeen näytä olevan mahdollista. Nuorten neuvotteluihin vaikuttavat yhteiskunnalliset valtarakenteet ja sosiaalisesti määrittyvät kategorisoinnit. Myös kuulumisen tunteeseen ja sen luomisen mahdollisuuksiin vaikuttavat yhtä lailla niin poliittiset käytännöt kuin yleiset mielikuvat ja ideologiat. Nuorten suhde yhteiskunnalliseen jäsenyyteen ei kuitenkaan ole yksinomaan ulossulkeva. Nuoret aktiivisesti neuvottelevat uudenlaisia yhteiskunnallista jäsenyyttä ilmentäviä resursseja ja haastavat jäsenyyttä määritteleviä ryhmärajoja vastapuheen avulla. Kamppailuja jäsenyydestä sekä erojen ja erilaisuuden merkityksistä käydään arjen neuvotteluissa ja kohtaamisissa, joissa nuoret muodostavat tilanteellisia sekä hybridisiä identiteettejä ja määrittelevät kuulumisen mahdollisuuksia. Nuorten arkea leikkaavat monet erilaiset lokaalit ja transnationaalit ulottuvuudet, mitkä kaikki vaikuttavat heidän identiteetin ja kuulumisen prosesseihin.
Tutkielmassa kategoria maahanmuuttajataustainen toimii käsitteellisenä apuvälineenä, jolla on pyritty kuvaamaan taustoiltaan hyvin moninaista ja heterogeenista nuorten ryhmää. Suurin osa aineiston haastateltavista on Suomessa syntyneitä tai varhain Suomeen muuttaneita nuoria, joiden molemmat tai toinen vanhemmista on syntynyt Suomen ulkopuolella. Tutkielmassa suhtaudutaan kuitenkin kriittisesti kategoriaan maahanmuuttajataustainen, sillä tavoitteena on tarkastella nuorten subjektiivisia identiteetin ja kuulumisen neuvotteluita. Lähestyn identiteettejä ja kuulumisen neuvotteluita tilanteellisina konstruktioina.
Tutkielman aineistona on käytetty Generational negotiations, social control and gendered sexuality (GENESO) (2012–2016) -tutkimushankkeen valmista haastatteluaineistoa. Tässä tutkielmassa analysoidaan vain seitsemän aineiston haastatteluista. Haastattelut on toteutettu yksilö- ja parihaastatteluina. Aineisto koostuu 12:sta haastateltavasta, jotka ovat iältään 14–15-vuotiaita. Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä toimii diskurssianalyysi, joka paikantuu diskursiivisen psykologian tutkimustraditioon.
Tutkielman tulokset tuovat esiin, että suomalaisuus näyttäytyy maahanmuuttajataustaisille nuorille ulossulkevana kategoriana. Nuorten on mahdotonta identifioitua kokonaan suomalaisiksi, eikä kyseenalaistamaton kuuluminen Suomeen näytä olevan mahdollista. Nuorten neuvotteluihin vaikuttavat yhteiskunnalliset valtarakenteet ja sosiaalisesti määrittyvät kategorisoinnit. Myös kuulumisen tunteeseen ja sen luomisen mahdollisuuksiin vaikuttavat yhtä lailla niin poliittiset käytännöt kuin yleiset mielikuvat ja ideologiat. Nuorten suhde yhteiskunnalliseen jäsenyyteen ei kuitenkaan ole yksinomaan ulossulkeva. Nuoret aktiivisesti neuvottelevat uudenlaisia yhteiskunnallista jäsenyyttä ilmentäviä resursseja ja haastavat jäsenyyttä määritteleviä ryhmärajoja vastapuheen avulla. Kamppailuja jäsenyydestä sekä erojen ja erilaisuuden merkityksistä käydään arjen neuvotteluissa ja kohtaamisissa, joissa nuoret muodostavat tilanteellisia sekä hybridisiä identiteettejä ja määrittelevät kuulumisen mahdollisuuksia. Nuorten arkea leikkaavat monet erilaiset lokaalit ja transnationaalit ulottuvuudet, mitkä kaikki vaikuttavat heidän identiteetin ja kuulumisen prosesseihin.