Todennäköisyystahallisuuden soveltuvuus tahallisuuden alimpana asteena erityisesti tapporikoksissa
Toivonen, Johanna (2018-08-13)
Todennäköisyystahallisuuden soveltuvuus tahallisuuden alimpana asteena erityisesti tapporikoksissa
Toivonen, Johanna
(13.08.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Todennäköisyystahallisuus muodostaa rikoslain 3:6:n mukaan seuraustahallisuuden alimman asteen eli rajan tuottamukseen. Tutkielmassa arvioidaan todennäköisyystahallisuuden käyttökelpoisuutta erityisesti kotimaisen oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena on verrata myös Ruotsin mallin mukaiseen välinpitämättömyystahallisuuteen. Tutkielmassa tarkastellaan sekä tahallisuuden teoreettista puolta että näyttöön liittyviä kysymyksiä. Todennäköisyystahallisuuden keskiössä on tietämykseen perustuvan mieltämiskriteerin tarkoituksenmukaisuus. Käytännöllisistä syistä tutkielman kohteeksi on valikoitu henkirikokset, erityisesti tapot, sillä kyseisistä rikoksista on olemassa runsaasti oikeuskäytäntöä. Tutkielman tarkoituksena on koota ja systematisoida käytyä keskustelua sekä avata näkökulmia mahdollista jatkokeskustelua varten. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan lähestyä aihetta varsinaisesti de lege ferenda- näkökulmasta. Tutkielmassa on hyödynnetty tutkimusmetodina oikeusdogmaattista menetelmää. Lisäksi tutkielmaan sisältyy oikeusvertailevaa otetta. Keskeisimpiä lähdeteoksia ovat erityisesti väitöstutkimukset: Jussi Matikkalan Tahallisuudesta rikosoikeudessa (2005) sekä Helena Vihriälän Tahallisuuden näyttäminen (2012). Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty rikosoikeuden perusteoksiin kuuluvaa kirjallisuutta, mm. Ari-Matti Nuutilan, Jussi Tapanin, Matti Tolvasen ym. rikosoikeuden asiantuntijoilta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että todennäköisyystahallisuus on saanut myönteisen vastaanoton ja sen avulla kyetään vastaamaan moniin tilanteisiin, erityisesti ns. tyyppitapausten tahallisuutta koskeviin kysymyksiin. Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä todennäköisyystahallisuuden valintaan päädyttiin kuitenkin osin puutteellisen argumentoinnin seurauksena. Oikeuskäytäntö osoittaa, että ongelmalliset tapaukset eivät jää vain marginaalisten tapausten tasolle tai teoreettisina esimerkkeinä oppikirjan sivulle. Todennäköisyystahallisuutta rasittaa tietyt puutteet, joiden huomioiminen on tärkeää.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että todennäköisyystahallisuus on saanut myönteisen vastaanoton ja sen avulla kyetään vastaamaan moniin tilanteisiin, erityisesti ns. tyyppitapausten tahallisuutta koskeviin kysymyksiin. Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä todennäköisyystahallisuuden valintaan päädyttiin kuitenkin osin puutteellisen argumentoinnin seurauksena. Oikeuskäytäntö osoittaa, että ongelmalliset tapaukset eivät jää vain marginaalisten tapausten tasolle tai teoreettisina esimerkkeinä oppikirjan sivulle. Todennäköisyystahallisuutta rasittaa tietyt puutteet, joiden huomioiminen on tärkeää.