Harrastus kasvattajana : urheiluharrastukselle annetut kasvatukselliset merkitykset kilpaurheilijoiden puheissa
Heimala, Pinja (2018-08-31)
Harrastus kasvattajana : urheiluharrastukselle annetut kasvatukselliset merkitykset kilpaurheilijoiden puheissa
Heimala, Pinja
(31.08.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän kasvatustieteen Pro Gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten kilpaurheilijat kokivat harrastuksensa vaikuttaneen siihen, millaiseksi he ovat kasvaneet sekä millaisessa roolissa he harrastustaan pitävät kasvattajana. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa on perehdytty kyseisten yksilöiden kokemuksiin ja harrastukselleen antamiin merkityksiin.
Tutkielman mukaan kilpaurheilijat kokevat harrastuksensa luoneen itselleen vahvan urheilijaminän, eli nostaneet urheilun suureksi osaksi heidän identiteettiään. Haastateltavien kertomuksista nousi esille myös erilaisia kasvutarinoita, joista tärkeimpiä olivat harrastuksen paheilta suojaava ja kuuliaisuutta kasvattava vaikutus, itseluottamuksen ja rohkeuden sekä sinnikkyyden ja tavoitteellisuuden kehittyminen. Haastateltavat pitivät valmentajiaan suuressa arvossa ja kokivat näillä olleen ison merkityksen heidän elämänsä kulkuun. Lähes kaikki kertoivatkin valmentajan olleen suurempi auktoriteetti kuin esimerkiksi opettajan. Valmentaja oli usealle myös turvallinen aikuinen, jolle uskoutua ja jolta pyytää apua elämän vaikeina hetkinä. Haastateltavat toivat esille myös joukkueen merkitystä elämässään ja monet puhuivatkin joukkuetovereistaan ”toisena perheenä”.
Tutkielman mukaan kilpaurheilijat kokevat harrastuksensa luoneen itselleen vahvan urheilijaminän, eli nostaneet urheilun suureksi osaksi heidän identiteettiään. Haastateltavien kertomuksista nousi esille myös erilaisia kasvutarinoita, joista tärkeimpiä olivat harrastuksen paheilta suojaava ja kuuliaisuutta kasvattava vaikutus, itseluottamuksen ja rohkeuden sekä sinnikkyyden ja tavoitteellisuuden kehittyminen. Haastateltavat pitivät valmentajiaan suuressa arvossa ja kokivat näillä olleen ison merkityksen heidän elämänsä kulkuun. Lähes kaikki kertoivatkin valmentajan olleen suurempi auktoriteetti kuin esimerkiksi opettajan. Valmentaja oli usealle myös turvallinen aikuinen, jolle uskoutua ja jolta pyytää apua elämän vaikeina hetkinä. Haastateltavat toivat esille myös joukkueen merkitystä elämässään ja monet puhuivatkin joukkuetovereistaan ”toisena perheenä”.