Yläkouluikäisten poikien väkivaltainen käyttäytyminen : ART-menetelmä käytösmallin muutoksen ja myönteisen minäkuvan rakentamisen työvälineenä
Pirhonen, Henna (2018-08-31)
Yläkouluikäisten poikien väkivaltainen käyttäytyminen : ART-menetelmä käytösmallin muutoksen ja myönteisen minäkuvan rakentamisen työvälineenä
Pirhonen, Henna
(31.08.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Esiin nousevat väkivaltateot pysäyttävät aina, ja erityisen paljon palstatilaa mediassa saa, jos tekijänä on ollut nuori henkilö. Väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla on usein käytös- ja tunne-elämän häiriöitä, sekä sosiaalisia että tiedonkäsittelyyn liittyviä rajoituksia. Taustalla olevat tekijät on hyvä tuntea, jotta ongelmiin päästään tarttumaan. Aiempien käytössä olleiden tukitoimien lisäksi nykyään myös kouluille asetetaan enemmän painetta puuttua lasten ja nuorten aggressiiviseen käytökseen. Esimerkiksi uusi opetussuunnitelma (OPS 2016) painottaa kouluissa tehtävää sosiaalisten ja tunnetaitojen harjoittelua.
Tutkimukseni tarkoituksena on ollut selvittää, voidaanko nuorten väkivaltaisia käyttäytymismalleja ja asenteita muuttaa ryhmämuotoisen käyttäytymisterapiamenetelmän avulla, ja onko ryhmätapaamisilla merkitystä nuorten minäkuvan positiivisessa kehityksessä. Tämä tutkimus keskittyy yhteen käytössä olevaan, Aggression Replacement Training (ART) -menetelmään, ja tutkimustulokset perustuvat yhteen ryhmään osallistuneiden poikien omiin kokemuksiin. Näitä kokemuksia selvitin heiltä kyselyiden, havainnoinnin ja haastattelujen avulla.
Tutkimuksessa selvisi, että ART-ryhmään osallistuneet pojat kokivat käytöksessään tapahtuneen muutosta, eikä ryhmätapaamisten jälkeen väkivaltatilanteita enää ollut syntynyt yhtä herkästi aiempaan verrattuna. Muutos käytöksessä todettiin ainakin osittain tapahtuneen ART-ryhmässä opittujen sosiaalisten ja vihanhallintataitojen ansioista. Nuoret olivat oppineet muun muassa monipuolisempia rauhoittumis- ja rentoutumiskeinoja. Minäkuvaan liittyvät muutokset olivat selvästi haastavampia havaita, eikä siihen liittyvää selkeää muutosta tapahtunut.
Tutkimukseni tarkoituksena on ollut selvittää, voidaanko nuorten väkivaltaisia käyttäytymismalleja ja asenteita muuttaa ryhmämuotoisen käyttäytymisterapiamenetelmän avulla, ja onko ryhmätapaamisilla merkitystä nuorten minäkuvan positiivisessa kehityksessä. Tämä tutkimus keskittyy yhteen käytössä olevaan, Aggression Replacement Training (ART) -menetelmään, ja tutkimustulokset perustuvat yhteen ryhmään osallistuneiden poikien omiin kokemuksiin. Näitä kokemuksia selvitin heiltä kyselyiden, havainnoinnin ja haastattelujen avulla.
Tutkimuksessa selvisi, että ART-ryhmään osallistuneet pojat kokivat käytöksessään tapahtuneen muutosta, eikä ryhmätapaamisten jälkeen väkivaltatilanteita enää ollut syntynyt yhtä herkästi aiempaan verrattuna. Muutos käytöksessä todettiin ainakin osittain tapahtuneen ART-ryhmässä opittujen sosiaalisten ja vihanhallintataitojen ansioista. Nuoret olivat oppineet muun muassa monipuolisempia rauhoittumis- ja rentoutumiskeinoja. Minäkuvaan liittyvät muutokset olivat selvästi haastavampia havaita, eikä siihen liittyvää selkeää muutosta tapahtunut.