Kohti kiertotaloutta : materiaalien kiertoa koskevan sääntelyn murros ja vaikutus Outokumpu Oyj:ssä
Heiskanen, Kiira (2018-09-05)
Kohti kiertotaloutta : materiaalien kiertoa koskevan sääntelyn murros ja vaikutus Outokumpu Oyj:ssä
Heiskanen, Kiira
(05.09.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Kiertotalous on Euroopan unionin vahvasti ajama tavoite. Kiertotalous nähdään unionissa mahdollisuutena saavuttaa kestävää kehitystä, ja keskeisimpänä sääntely-ympäristönä materiaalien kierron saavuttamisessa nähdään jätesääntely. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella jätelakia materiaalien kiertoa koskevana sääntely-ympäristönä. Tutkielmassa paneudutaan jätehierarkian eli keskeisen jätesääntelyllisen elementin velvoittavuuden tarkasteluun. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan jätteen käsitettä ja erityisesti hiljattain hyväksytyn jätepuitedirektiivin tuomia muutoksia jätesääntelyyn. Lopuksi tarkastelu laajennetaan myös jätesääntelyn ulkopuolelle hyödyntäen Outokumpu Oyj:n empiiristä tutkimusaineistoa. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan oikeusdogmaattisin tutkimusmenetelmin ja viimeisen tutkimuskysymyksen tarkastelussa hyödynnetään empiiristä tutkimusmenetelmää, jossa tutkimusaineisto muodostuu pääasiassa Outokumpu Oyj:n konsernitason kestävyysraporteista ja ympäristönsuojelutoimikunnan vuosineljännesraporteista.
Tutkimus osoittaa, miten jätteen määritelmä on käsitetty unionissa laajana jo pitkän aikaa, mutta sitä on 2000-luvulla alettu kaventaa sivutuotteita ja EoW-tuotteita koskevalla sääntelyllä. Viimeisimmän hyväksytyn jätepuitedirektiivin myötä sääntelyssä alkaa uusi yhtenäistämisen kausi, jossa keskeisenä on yhtenäistää sivutuotteita ja EoW-tuotetta koskevaa sääntelyä unionin alueella ja siten edistää materiaalien kiertoa taloudessa. Keskeistä pyrkimyksessä on kaventaa sitä joukkoa materiaaleja, joihin sovelletaan raskasta jätteitä koskevaa sääntelyä. Euroopan unionissa on lisäksi havaittu tarve jäte-, tuote- ja kemikaalisääntelyn yhtenäistämiselle. Yleisemmin jätepolitiikassa voidaan havaita kehittymässä oleva yhteensovittamisen vaihe muiden sääntely-ympäristöjen kanssa.
Jätteen määritelmä on vaikuttanut Outokummussa kahdessa merkittävässä oikeustapauksessa. Molemmissa niissä on ollut kyse jätteen määritelmän tulkinnasta. Oikeustapaukset toimivat hyvänä esimerkkinä tarpeesta luoda yhtenäisiä tulkintalinjauksia unionissa. Suurempana ongelmana yrityksen tutkimusaineistossa kuitenkin erottuu 2000-luvulla kovaa vauhtia kehittynyt kemikaalisääntely. Samalla kun REACH-asetus on tuonut sääntelyllistä taakkaa yrityksen toimintaan, on vastaavasti CLP-asetus vaikeuttanut yrityksen toimintaa siinä asetettujen aineiden luokitusten vuoksi. CLP-asetuksessa määritellyt vaaraluokitukset toimivat pohjana muulle sääntelylle ja standardeille, mikä vaikeuttaa tällaista vaaraluokiteltua ainetta sisältävien materiaalien kiertoa taloudessa. Outokumpu Oyj:n empiirisen tutkimusmateriaalin perusteella CLP-asetuksen mukainen luokitus vaikeuttaa sinänsä vaarattoman ja täysin kierrätettävän eli kiertotalousajattelun mukaisen teräksen käyttöä.
Tutkimus osoittaa, miten jätteen määritelmä on käsitetty unionissa laajana jo pitkän aikaa, mutta sitä on 2000-luvulla alettu kaventaa sivutuotteita ja EoW-tuotteita koskevalla sääntelyllä. Viimeisimmän hyväksytyn jätepuitedirektiivin myötä sääntelyssä alkaa uusi yhtenäistämisen kausi, jossa keskeisenä on yhtenäistää sivutuotteita ja EoW-tuotetta koskevaa sääntelyä unionin alueella ja siten edistää materiaalien kiertoa taloudessa. Keskeistä pyrkimyksessä on kaventaa sitä joukkoa materiaaleja, joihin sovelletaan raskasta jätteitä koskevaa sääntelyä. Euroopan unionissa on lisäksi havaittu tarve jäte-, tuote- ja kemikaalisääntelyn yhtenäistämiselle. Yleisemmin jätepolitiikassa voidaan havaita kehittymässä oleva yhteensovittamisen vaihe muiden sääntely-ympäristöjen kanssa.
Jätteen määritelmä on vaikuttanut Outokummussa kahdessa merkittävässä oikeustapauksessa. Molemmissa niissä on ollut kyse jätteen määritelmän tulkinnasta. Oikeustapaukset toimivat hyvänä esimerkkinä tarpeesta luoda yhtenäisiä tulkintalinjauksia unionissa. Suurempana ongelmana yrityksen tutkimusaineistossa kuitenkin erottuu 2000-luvulla kovaa vauhtia kehittynyt kemikaalisääntely. Samalla kun REACH-asetus on tuonut sääntelyllistä taakkaa yrityksen toimintaan, on vastaavasti CLP-asetus vaikeuttanut yrityksen toimintaa siinä asetettujen aineiden luokitusten vuoksi. CLP-asetuksessa määritellyt vaaraluokitukset toimivat pohjana muulle sääntelylle ja standardeille, mikä vaikeuttaa tällaista vaaraluokiteltua ainetta sisältävien materiaalien kiertoa taloudessa. Outokumpu Oyj:n empiirisen tutkimusmateriaalin perusteella CLP-asetuksen mukainen luokitus vaikeuttaa sinänsä vaarattoman ja täysin kierrätettävän eli kiertotalousajattelun mukaisen teräksen käyttöä.