APA-menettely suomalaisessa toimintaympäristössä, verokonsulttiyritysten ja verohallinnon näkökulma
Sihvo, Iina (2018-09-13)
APA-menettely suomalaisessa toimintaympäristössä, verokonsulttiyritysten ja verohallinnon näkökulma
Sihvo, Iina
(13.09.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Tiivistelmä
OECD:n arvion mukaan noin 60 prosenttia kansainvälisestä kaupasta käydään konsernien sisäisesti. Monikansallisten liiketoimien määrän räjähdysmäinen kasvu on väistämättä johtanut myös kiistoihin kansallisten veroviranomaisten kanssa, sillä yritysten ja veroviranomaisten näkökulmat siirtohinnoitteluun saattavat olla hyvinkin erilaiset. Siirtohinnoitteluun liittyvät ongelmat johtuvat pitkälti näistä eroavista näkökulmista, sillä yritykset pyrkivät valitsemaan itselleen parhaiten soveltuvan siirtohinnoittelumenetelmän ja soveltamaan sitä oikealla tavalla. Toisaalta veroviranomaisilla saattaa olla hyvinkin erilainen näkemys parhaiten tilanteeseen soveltuvasta menetelmästä ja sen soveltamisesta käytännössä. APA-menettelyn (advance pricing agreement) avulla siirtohinnoittelussa käytettävä menetelmä ja sen soveltamisen periaatteet voidaan sopia jo etukäteen tietylle aikavälille. APA-menettelyn avulla voidaan siis merkittävästi vähentää siirtohinnoitteluun liittyviä epävarmuustekijöitä, niin yritysten kuin veroviranomaistenkin näkökulmasta.
Tämä tutkielma keskittyy kuvaamaan APA-menettelyn toteuttamista suomalaisessa toimintaympäristössä, ja sitä miten tämä käytäntö eroaa kansainvälisen kirjallisuuden mukaisesta menettelystä. Tutkielmassa näkökulmarajauksen muodostavat Suomen suurimmat verokonsulttiyritykset ja verohallinto. Tutkielma suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa näkökulmarajauksen muodostavien organisaatioiden edustajille toteutettiin puolistukturoitu teemahaastattelu. Tutkielmaan haastateltiin Suomen johtavien verokonsulttiyritysten ja Verohallinnon edustajia ja tämä haastatteluaineisto muodostaa tutkielman empiirisen aineiston.
Empiirisen aineiston perusteella tutkielman johtopäätös on, että suomalaisessa toimintaympäristössä toteutettu APA-menettely eroaa joiltakin osin kansainvälisen menettelyn ominaispiirteistä. Tärkeimmät eroavaisuudet liittyvät suomalaisesta toimintaympäristöstä puuttuvaan lainsäädäntöön, APA-prosessin eri vaiheisiin ja menettelyn heikkouksiin sekä vahvuuksiin. Tutkielman johtopäätösten mukaan suomalaisessa toimintaympäristössä toteutetussa APA-prosessissa on yksi vaihe, seurantavaihe, enemmän kuin kansainvälisen kirjallisuuden mukaisessa. Asiantuntijoiden haastatteluissa esiin tuomat menettelyn heikkoudet ovat linjassa kansainvälisten vastaavien kanssa, mutta etenkin prosessin hitauteen ja hintaan liittyvät seikat nousivat esille. Vastaavasti myös menettelyn koetut vahvuudet ovat linjassa kansainvälisten vahvuuksien kanssa, mutta suomalaisessa toimintaympäristössä painotettiin erityisesti menettelyn tarjoamaa varmuutta verotuskäytännöstä sekä riskienhallintaan liittyviä hyötyjä liiketoiminnan näkökulmasta.
Tämä tutkielma keskittyy kuvaamaan APA-menettelyn toteuttamista suomalaisessa toimintaympäristössä, ja sitä miten tämä käytäntö eroaa kansainvälisen kirjallisuuden mukaisesta menettelystä. Tutkielmassa näkökulmarajauksen muodostavat Suomen suurimmat verokonsulttiyritykset ja verohallinto. Tutkielma suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa näkökulmarajauksen muodostavien organisaatioiden edustajille toteutettiin puolistukturoitu teemahaastattelu. Tutkielmaan haastateltiin Suomen johtavien verokonsulttiyritysten ja Verohallinnon edustajia ja tämä haastatteluaineisto muodostaa tutkielman empiirisen aineiston.
Empiirisen aineiston perusteella tutkielman johtopäätös on, että suomalaisessa toimintaympäristössä toteutettu APA-menettely eroaa joiltakin osin kansainvälisen menettelyn ominaispiirteistä. Tärkeimmät eroavaisuudet liittyvät suomalaisesta toimintaympäristöstä puuttuvaan lainsäädäntöön, APA-prosessin eri vaiheisiin ja menettelyn heikkouksiin sekä vahvuuksiin. Tutkielman johtopäätösten mukaan suomalaisessa toimintaympäristössä toteutetussa APA-prosessissa on yksi vaihe, seurantavaihe, enemmän kuin kansainvälisen kirjallisuuden mukaisessa. Asiantuntijoiden haastatteluissa esiin tuomat menettelyn heikkoudet ovat linjassa kansainvälisten vastaavien kanssa, mutta etenkin prosessin hitauteen ja hintaan liittyvät seikat nousivat esille. Vastaavasti myös menettelyn koetut vahvuudet ovat linjassa kansainvälisten vahvuuksien kanssa, mutta suomalaisessa toimintaympäristössä painotettiin erityisesti menettelyn tarjoamaa varmuutta verotuskäytännöstä sekä riskienhallintaan liittyviä hyötyjä liiketoiminnan näkökulmasta.