Prosessijohtamista tukeva kustannuslaskenta, case : kehitysvammaisten tuettu asuminen

Abstract

Sosiaalipalvelut ja niihin lukeutuvat kehitysvammapalvelut rakentuvat tällä hetkellä hyvin moninaisesta toimijoiden joukosta, jolloin asiakkaan kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden hallitseminen on lähes mahdotonta. Sirpaleinen toimijajoukko estää kokonaisuuden kehittämisen ja sitä kautta kustannussäästöjen saavuttamisen. Palveluista säädetään useissa eri laeissa, mikä asettaa palvelunsaajat eriarvoiseen asemaan. Kuitenkin nykykehitys, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus ja kehitysvammalakien yhdistäminen, ohjaavat toimintaa kokonaisvaltaisen prosessihallinnan suuntaan. Näin ollen myös tuotettavan kustannusinformaation on vastattava kokonaisuuksien hallintaan tähtäävään kehitykseen.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka prosessijohtamista tukevat laskentatoimen menetelmät soveltuvat kehitysvammapalveluiden kustannuslaskentaan ja mitä kriittisiä tekijöitä kustannuslaskennassa nousee esiin. Tutkimus toteutetaan toiminta-analyyttisenä case tutkimuksena Satakunnan sairaanhoitopiirin tuottamassa kehitysvammaisten tukiasumispalvelussa. Kustannuslaskennan erityispiirteitä kartoitetaan haastattelemalla avainhenkilöitä ja perehtymällä tuotettavaan palveluun. Soveltuvuutta arvioidaan kuvaamalla valittujen tukiasumisen asiakkaiden viikon aikana käyttämistä palveluista muotoutuvat palveluprosessit toimintoineen ja laskemalla kustannukset teoriassa esitettyä laskentamallia hyväksikäyttäen.

Tämän tutkimuksen mukaan keskeisimmät kustannuslaskennalla hallittavat kriittiset tekijät ovat palvelutarpeiltaan ja resurssikulutukseltaan toisistaan poikkeava asiakasryhmä, palvelukokonaisuuden laajuus ja muutoksessa oleva toimintaympäristö. Kokonaisuus ei ole hallittavissa perinteisillä kustannuslaskentamenetelmillä. Tutkimuksessa todettiin aikaperusteisen toimintolaskennan vastaavan parhaiten sekä edellä esitettyihin vaateisiin että tunnistettuun prosessijohtamiskehitykseen. Tutkimuksessa havaittiin, kuinka asiakkaiden luokitteleminen ja sijoittaminen prosessiajattelulle tyypillisiin standardiprosesseihin ei ole yksiselitteistä, mutta sen ei tunnistettu olevan esteenä toimiviin kokonaisuuksiin tähtäävälle kehitykselle. Mitä hienojakoisempi asiakkaiden luokittelu on sitä lähempänä todellisia prosesseja ja aiheutuvia kustannuksia ollaan, mutta hienojakoiset lähes asiakaskohtaiset prosessit syövät myös prosessijohtamisen keskiössä olevan standardoinnin hyötyjä. Näin ollen organisaation on määriteltävä tavoitteidensa kautta järjestelmän hienojakoisuuden kustannus-hyöty –suhde. Tutkimus toteutettiin kehitysvammaisten asumispalveluissa, mutta sen perusteella aikaperusteisen toimintolaskennan voidaan viitteellisesti arvioida soveltuvan koko palveluiden kirjoon prosessijohtamisen tavoitteiden mukaisesti.