Vakavien syvien pään ja kaulan alueen infektioiden tutkimusaineiston analysointi (Tyks 8/2016-8/2017)
Al-Neshawy, Noora; Haatainen, Noora (2018-09-24)
Vakavien syvien pään ja kaulan alueen infektioiden tutkimusaineiston analysointi (Tyks 8/2016-8/2017)
Al-Neshawy, Noora
Haatainen, Noora
(24.09.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Vakava syvä pään ja kaulan alueen infektio on tila, jossa pään tai kaulan alueen paikalliset infektiot ovat edenneet elimistössä eri lihasaitioihin. Kaulan alueelle muodostuu abskessi ja selluliitti joka on henkeä uhkaava tila. Yleisin infektion syy on hammasperäinen tai nieluperäinen. Syventävän työn tarkoitus on kartoittaa vakavien pään ja kaulan alueen infektioiden esiintyvyyttä Tyksissä 1.8.2016-31.8.2017 välisenä aikana. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti potilasjakauma sukupuolittain ja ikäluokittain, avosektorihoito ennen sairaalaan tuloa, bakteeriviljelynäytteiden tulokset, antibioottihoito ja CRP:n vaikutus osastohoidon kestoon.
Kartoitus toteutettiin kyselykaavakkeiden ja potilaskertomuksen avulla. Niistä saadut tiedot yhdistettiin ja saadusta datasta tehtiin biostatistinen analyysi JMP-ohjelmalla (JMP Pro 13.1.0). Kirjallisuuskatsaukseen on käytetty PubMed -tietokantaa, Käypä Hoito ”Hammasperäiset infektiot ja mikrobilääkehoito”-suositusta, Suomen Hammaslääkärilehteä ja Suomen Lääkärilehteä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä joka perustuu potilasaineiston tulkitsemiseen tilastojen avulla. Saadut tulokset ovat laadultaan yleistettävissä olevaa.
Yhteenvetona tuloksista voidaan sanoa, että suurimmassa riskiluokassa olivat 30–51 -vuoden ikäiset miehet, jotka ovat suorittaneet toisen asteen tutkinnon. Yleisin bakteerilöydös oli sekafloora. Käytetyin mikrobilääkitys oli kefuroksiimin ja metronidatsolin antibioottiyhdistelmä. Keskimäärin potilaat olivat osastohoidossa neljä vuorokautta. Tutkimusaineisto koostui korva-, nenä- ja kurkkutautien (KNK) sekä suusairauksien osaston potilaista (n=43). Osalla potilaista (n=24) diagnoosina oli hammasperäinen syy ja osalla KNK-peräinen (n=16). Lopuilla potilaista infektion syy oli epäselvä.
Syventävä opinnäytetyö on prospektiivinen ja tehty osana EHL Meira Lääverin ja EL Jarno Velhonojan väitöskirjatyötä. Taustana on kirjallisuuskatsaus syvästä kaulainfektiosta, mm sen etiologiasta, etenemisestä, laboratoriotutkimuksista ja hoidosta.
Kartoitus toteutettiin kyselykaavakkeiden ja potilaskertomuksen avulla. Niistä saadut tiedot yhdistettiin ja saadusta datasta tehtiin biostatistinen analyysi JMP-ohjelmalla (JMP Pro 13.1.0). Kirjallisuuskatsaukseen on käytetty PubMed -tietokantaa, Käypä Hoito ”Hammasperäiset infektiot ja mikrobilääkehoito”-suositusta, Suomen Hammaslääkärilehteä ja Suomen Lääkärilehteä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä joka perustuu potilasaineiston tulkitsemiseen tilastojen avulla. Saadut tulokset ovat laadultaan yleistettävissä olevaa.
Yhteenvetona tuloksista voidaan sanoa, että suurimmassa riskiluokassa olivat 30–51 -vuoden ikäiset miehet, jotka ovat suorittaneet toisen asteen tutkinnon. Yleisin bakteerilöydös oli sekafloora. Käytetyin mikrobilääkitys oli kefuroksiimin ja metronidatsolin antibioottiyhdistelmä. Keskimäärin potilaat olivat osastohoidossa neljä vuorokautta. Tutkimusaineisto koostui korva-, nenä- ja kurkkutautien (KNK) sekä suusairauksien osaston potilaista (n=43). Osalla potilaista (n=24) diagnoosina oli hammasperäinen syy ja osalla KNK-peräinen (n=16). Lopuilla potilaista infektion syy oli epäselvä.
Syventävä opinnäytetyö on prospektiivinen ja tehty osana EHL Meira Lääverin ja EL Jarno Velhonojan väitöskirjatyötä. Taustana on kirjallisuuskatsaus syvästä kaulainfektiosta, mm sen etiologiasta, etenemisestä, laboratoriotutkimuksista ja hoidosta.