VERENSIIRROT ALLOGEENISEN KANTASOLUSIIRRON YHTEYDESSÄ
Korpela, Ville (2018-09-24)
VERENSIIRROT ALLOGEENISEN KANTASOLUSIIRRON YHTEYDESSÄ
Korpela, Ville
(24.09.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Allogeenisessa hematopoieettisten kantasolujen siirrossa potilaan ja luovuttajan ABO-veriryhmän ei tarvitse olla identtinen, jotta siirto olisi mahdollinen. Nämä veriryhmäerot voidaan luokitella potilaan ja luovuttajan ABO-ryhmien perusteella luokkiin major, minor ja mixed. Kantasolusiirron jälkeen potilas usein tarvitsee verensiirtoja. Kantasolusiirroissa, joissa on ABO-veriryhmäero, tulee kiinnittää erityishuomio siirron jälkeen annettavien verivalmisteiden ABO-ryhmiin. Hoitava lääkäri tai kliinisen kemian erikoislääkäri tekee allogeenisen kantasolusiirron saaneille potilaille yksilölliset verensiirto-ohjeistukset SPR Veripalvelun ohjeen mukaan, joka perustuu julkaistuun tutkimustietoon. Tämän ohjeen perusteella kantasolusiirron jälkeiset verivalmisteet suositellaan valittavan.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutustua sekä Tyksissä, että maailmalla allogeenisen kantasolusiirron jälkeen annettaviin verensiirtosuosituksiin. Tutkimuksen toisena tavoitteena on analysoida Tyksin aineiston allogeenisen kantasolusiirron läpi käyneiden potilaiden saamia punasolusiirtoja 90 vuorokauden ajalta. Aineistosta tutkitaan verensiirtosuositusten toteutumista käytännössä, potilaan ja luovuttajan välisen ABO-veriryhmäeron vaikutusta potilaan veren trombosyytti- tai neutrofiilitasojen palautumiseen, sekä veriryhmäerojen vaikutusta potilaan saamien punasolusiirtojen lukumäärään. Tutkimusaineistona käytetään tietoja Tyksissä allogeenisen kantasolusiirron saaneista potilaista vuosilta 2011-2015. Tutkimusdata on kerätty Tyksin tietokannoista.
Eri maiden verensiirtosuositukset allogeenisen kantasolusiirron jälkeen olivat melko heterogeenisia. Kuitenkin suurin osa tutkituista keskuksista päätyisi ohjeistuksellaan samantyyppisiin punasoluvalmisteisiin, kuin SPR Veripalvelun ohjeistuksessa suositeltiin annettavan. Tyksissä ohjeistukset olivat tutkimuksessamme SPR Veripalvelun suosituksen mukaisia yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
Tutkimuksessamme Tyksin aineistosta ABO-veriryhmäerolla ei ollut vaikutusta potilaiden solulinjojen toipumiseen, eikä punasolusiirtojen tarpeeseen allogeenisen kantasolusiirron jälkeen. Suurin osa vastaavista tutkimuksista oli päätynyt samaan lopputulokseen minor- ja mixed-veriryhmäerojen osalta. Major-veriryhmäerossa taasen tutkimusten tuloksissa oli enemmän hajontaa, osassa tutkimuksia oli havaittu korrelaatiota hitaampaan toipumiseen kantasolusiirron jälkeen major-ryhmän osalta. Tutkimuksessamme Tyksin aineistosta vastaavaa eroa major-ryhmän ja muiden alaryhmien välillä ei havaittu.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutustua sekä Tyksissä, että maailmalla allogeenisen kantasolusiirron jälkeen annettaviin verensiirtosuosituksiin. Tutkimuksen toisena tavoitteena on analysoida Tyksin aineiston allogeenisen kantasolusiirron läpi käyneiden potilaiden saamia punasolusiirtoja 90 vuorokauden ajalta. Aineistosta tutkitaan verensiirtosuositusten toteutumista käytännössä, potilaan ja luovuttajan välisen ABO-veriryhmäeron vaikutusta potilaan veren trombosyytti- tai neutrofiilitasojen palautumiseen, sekä veriryhmäerojen vaikutusta potilaan saamien punasolusiirtojen lukumäärään. Tutkimusaineistona käytetään tietoja Tyksissä allogeenisen kantasolusiirron saaneista potilaista vuosilta 2011-2015. Tutkimusdata on kerätty Tyksin tietokannoista.
Eri maiden verensiirtosuositukset allogeenisen kantasolusiirron jälkeen olivat melko heterogeenisia. Kuitenkin suurin osa tutkituista keskuksista päätyisi ohjeistuksellaan samantyyppisiin punasoluvalmisteisiin, kuin SPR Veripalvelun ohjeistuksessa suositeltiin annettavan. Tyksissä ohjeistukset olivat tutkimuksessamme SPR Veripalvelun suosituksen mukaisia yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
Tutkimuksessamme Tyksin aineistosta ABO-veriryhmäerolla ei ollut vaikutusta potilaiden solulinjojen toipumiseen, eikä punasolusiirtojen tarpeeseen allogeenisen kantasolusiirron jälkeen. Suurin osa vastaavista tutkimuksista oli päätynyt samaan lopputulokseen minor- ja mixed-veriryhmäerojen osalta. Major-veriryhmäerossa taasen tutkimusten tuloksissa oli enemmän hajontaa, osassa tutkimuksia oli havaittu korrelaatiota hitaampaan toipumiseen kantasolusiirron jälkeen major-ryhmän osalta. Tutkimuksessamme Tyksin aineistosta vastaavaa eroa major-ryhmän ja muiden alaryhmien välillä ei havaittu.