Poikkeaako sakkadinen supressio Parkinsonin tautia sairastavilla verrattuna neurologisesti terveisiin henkilöihin?
Pääkkönen, Oona (2018-11-09)
Poikkeaako sakkadinen supressio Parkinsonin tautia sairastavilla verrattuna neurologisesti terveisiin henkilöihin?
Pääkkönen, Oona
(09.11.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, poikkeaako sakkadinen supressio Parkinsonin tautia sairastavilla verrattuna neurologisesti terveisiin henkilöihin. Sakkadinen supressio tarkoittaa näköherkkyyden hetkellistä heikentymistä sakkadin aikana. Sakkadista supressiota on selitetty mm. Corollary discharge (CD) -signaalin avulla. Tämän teorian mukaan samaan aikaan kun aivoista lähtee käsky liikuttaa silmiä, lähtee aivojen toisiin osiin tämän motorisen käskyn kopio eli CD-signaali, joka laukaisee sakkadisen supression. CD-signaali lähtee ylemmistä nelikukkuloista mennen talamuksen kautta etuaivokuorelle. Hypoteesinamme oli, että Parkinsonin taudissa tapahtuu muutoksia sakkadisessa supressiossa, sillä taudin edetessä potilailla inhiboituu CD-signaalille välttämättömiä aivoalueita. Parkinsonin taudissa mustatumake rappeutuu joka aiheuttaa sen, ettei dopamiinia välity enää tyvitumakkeisiin ja tämä puolestaan inhiboi aivoalueita, kuten talamusta ja ylempiä nelikukkuloita. Näiden aivoalueiden toiminnan heikkeneminen saattaa vaikuttaa CD-signaaliin ja sitä kautta sakkadiseen supressioon. Parkinsonin tautia sairastavat kokevat erilaisia näköoireita, kuten huimausta sekä vaikeuksia visuaalisessa stabiliteetissa, joihin muutokset sakkadisessa supressiossa voivat mahdollisesti vaikuttaa. Tutkimme sakkadisen supression muutoksia sairauden alkuvaiheessa olevien potilaiden kanssa. Potilaat ja verrokit vertaistimme sukupuolen ja iän suhteen. Tutkimus suoritettiin silmänliikekameran sekä tietokoneen avulla. Tehtävissä tutkittavien tuli tehdä silmänliike, jonka aikana ruudulla välähti Gabor-ärsyke ja tutkittavien piti arvioida, esiintyikö ärsyke ruudun ylä- vai alaosassa. Mittasimme tutkittavien havaintokynnyksiä silmänliikkeen aikana ja kontrollitehtävässä puolestaan silmien pysyessä paikallaan. Tuloksissa ilmeni, ettei havaintokynnyksissä esiintynyt eroavaisuuksia. Näin ollen ainakaan tämän tutkimuksen perusteella ei voida todeta, että Parkinsonin tautia sairastavilla on poikkeavuuksia sakkadisessa supressiossa. Näköoireiden tutkiminen Parkinsonin taudissa on kuitenkin myös tulevaisuudessa tärkeää, jotta näköoireita ja muita Parkinsonin taudin ei-motorisia oireita voidaan ymmärtää yhä paremmin.