Mielialan vaikutus emotionaalisten kasvonilmeiden tiedostamiseen

Abstract

Mielialan kongruenssi on alun perin muistitutkimuksessa tunnistettu ilmiö, jossa mieliala helpottaa sen kanssa kongruentin eli samankaltaisen informaation prosessointia ja hankaloittaa epäkongruentin informaation prosessointia. Masentuneilla henkilöillä alakuloiseen mielialaan on havaittu liittyvän tarkkaavuuden vinoumaa tiedostamattomien emotionaalisten ärsykkeiden prosessoinnissa. Normaalivaihteluun liittyvän mielialan vaikutuksista varhaisiin havaitsemisprosesseihin tiedetään toistaiseksi vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, aiheuttaako kokeellisesti tuotettu, normaalivaihteluun liittyvä mieliala eroja emotionaalisten ärsykkeiden tiedostamisessa. Koehenkilöt jaettiin satunnaistamalla ilo (n=20)- ja sururyhmiin (n=20). Koehenkilöille indusoitiin iloinen tai surullinen mieliala omaelämänkerrallisesta muistosta kirjoittamalla. Indusoinnin jälkeen koehenkilöt suorittivat kasvojen havaitsemistehtävän, jossa hyödynnettiin ns. ”breaking continuous flash suppression” menetelmää (b-CFS). Tehtävän aikana koehenkilöiden toisen silmän vasempaan tai oikeaan näkökenttään esitettiin iloisia, neutraaleja tai surullisia kasvokuvia kasvavalla kontrastilla. Samanaikaisesti toiseen silmään esitettiin välkkyviä, muuntuvia korkean kontrastin maskiärsykkeitä, jotka aiheuttivat kasvokuvien suppression tietoisen prosessoinnin ulkopuolelle. Mielialan indusointi onnistui tulosten mukaan melko hyvin: iloryhmä raportoi enemmän iloisuutta kuin sururyhmä, ja sururyhmä raportoi enemmän surullisuutta kuin iloryhmä. Iloryhmässä iloiset kasvot tunnistettiin nopeammin ja tarkemmin kuin neutraalit ja surulliset kasvot. Sururyhmässä surulliset kasvot tunnistettiin nopeammin ja tarkemmin kuin neutraalit kasvot. Ryhmien välillä ei kuitenkaan havaittu merkitseviä eroja minkään kasvonilmeen tiedostamiseen liittyen. Tulokset antavat osittaista tukea mielialan kongruenssin hypoteesille, jonka mukaan mieliala suuntaa tarkkaavaisuutta kohti sen kanssa kongruenttia informaatiota. Tulokset jäävät kuitenkin monitulkintaisiksi. Saattaa olla, että normaalivaihteluun liittyvä, erityisesti surullinen mieliala vinouttaa tarkkaavaisuuttamme, jolloin mielialamme kanssa kongruenttien emotionaalisten ärsykkeiden esitietoinen prosessointi tehostuu, mikä puolestaan johtaa tehokkaampaan tiedostamiseen. Toisaalta, tuloksia on mahdollista tulkita myös tulkintavinouman kautta, toisin sanoen surullinen mieliala saattaa vinouttaa neutraalien kasvojen tulkitsemista mielialan kanssa kongruenteiksi eli surullisiksi.