Lasten ahdistuneisuushäiriöiden internetavusteisen hoitomallin kehittäminen ja käytön arviointi
Korpilahti-Leino, Tarja (2018-11-09)
Lasten ahdistuneisuushäiriöiden internetavusteisen hoitomallin kehittäminen ja käytön arviointi
Korpilahti-Leino, Tarja
(09.11.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisin mielenterveyden häiriöiden ryhmä lapsuus- ja nuoruusiässä. Ne vaikuttavat lapsen tunne-elämän kehittymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, koulunkäyntiin ja perhe-elämään. Hoitamattomina ne lisäävät riskiä aikuisiän ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöihin, päihteiden käyttöön ja itsemurhiin. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on tutkitusti tehokas keino lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa, mutta sitä on tarjolla liian vähän. Osa ahdistushäiriöistä kärsivistä lapsista jää kokonaan ilman hoitoa. Näyttöön perustuvan hoidon saatavuutta on mahdollista lisätä ja hoitoon pääsyn esteitä vähentää internetissä toteutettavien interventioiden avulla. Tässä tutkimuksessa raportoidaan lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon suunnatun internetavusteisen kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvan hoitomallin kehittäminen ja käytön arviointi.
Voimaperheet – Huolet hallintaan -hoitomalli koostuu lapselle ja vanhemmille suunnatuista internetsivustoista ja siihen liittyy viikoittainen puhelinkontakti valmentajaan. Käyttäjien kokemuksia tarkasteltiin tutkimuksessa ohjelman toimivuuden, hyväksyttävyyden ja terapeuttisen yhteistyösuhteen muodostumisen näkökulmista. Ohjelman kesto on yhdeksän viikkoa ja sitä testasi 10 lasta vanhempineen, joista seitsemän tulokset voitiin analysoida. Lapset olivat iältään 8-12-vuotiaita. Lasten ahdistuneisuusoireilua, ahdistuneisuuden vaikutusta lapsen toimintakykyyn, lapsen elämänlaatua, vahvuuksia ja vaikeuksia sekä vanhemman ahdistuneisuutta mitattiin ennen ohjelmaa ja sen jälkeen. Lapsen kokemuksia arvioi sekä vanhempi että lapsi itse. Ohjelmaan osallistuneiden lasten ja vanhempien kokemuksia ohjelmasta tarkasteltiin myös laadullisesti teemahaastattelujen avulla.
Ohjelma vähensi lapsen ahdistuneisuusoireilua vanhemman arvioimana. Hyvä terapeuttinen yhteistyösuhde muodostui sekä lapsen ja valmentajan että vanhemman ja valmentajan välille. Käyttäjät olivat enimmäkseen tyytyväisiä ohjelmaan ja kokivat saaneensa siitä apua.
Pilottitutkimuksen perusteella ohjelma on käyttäjien hyväksymä ja siitä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Tutkimus antaa alustavia viitteitä siitä, että ohjelma soveltuu lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Koska otoskoko oli pieni, johtopäätöksiä ohjelman vaikuttavuuden näkökulmasta ei voi tehdä. Seuraavaksi ohjelman toimivuutta tarkastellaan laajamittaisemmassa satunnaistetussa interventiotutkimuksessa.
Voimaperheet – Huolet hallintaan -hoitomalli koostuu lapselle ja vanhemmille suunnatuista internetsivustoista ja siihen liittyy viikoittainen puhelinkontakti valmentajaan. Käyttäjien kokemuksia tarkasteltiin tutkimuksessa ohjelman toimivuuden, hyväksyttävyyden ja terapeuttisen yhteistyösuhteen muodostumisen näkökulmista. Ohjelman kesto on yhdeksän viikkoa ja sitä testasi 10 lasta vanhempineen, joista seitsemän tulokset voitiin analysoida. Lapset olivat iältään 8-12-vuotiaita. Lasten ahdistuneisuusoireilua, ahdistuneisuuden vaikutusta lapsen toimintakykyyn, lapsen elämänlaatua, vahvuuksia ja vaikeuksia sekä vanhemman ahdistuneisuutta mitattiin ennen ohjelmaa ja sen jälkeen. Lapsen kokemuksia arvioi sekä vanhempi että lapsi itse. Ohjelmaan osallistuneiden lasten ja vanhempien kokemuksia ohjelmasta tarkasteltiin myös laadullisesti teemahaastattelujen avulla.
Ohjelma vähensi lapsen ahdistuneisuusoireilua vanhemman arvioimana. Hyvä terapeuttinen yhteistyösuhde muodostui sekä lapsen ja valmentajan että vanhemman ja valmentajan välille. Käyttäjät olivat enimmäkseen tyytyväisiä ohjelmaan ja kokivat saaneensa siitä apua.
Pilottitutkimuksen perusteella ohjelma on käyttäjien hyväksymä ja siitä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Tutkimus antaa alustavia viitteitä siitä, että ohjelma soveltuu lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Koska otoskoko oli pieni, johtopäätöksiä ohjelman vaikuttavuuden näkökulmasta ei voi tehdä. Seuraavaksi ohjelman toimivuutta tarkastellaan laajamittaisemmassa satunnaistetussa interventiotutkimuksessa.