Optimistinen ajattelu suojaa psyykkiseltä kuormittuneisuudelta vaikeissa elämäntilanteissa.
Kolehmainen, Mikko (2018-11-09)
Optimistinen ajattelu suojaa psyykkiseltä kuormittuneisuudelta vaikeissa elämäntilanteissa.
Kolehmainen, Mikko
(09.11.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Optimismin käsitteellä tarkoitetaan yksilön yleistyneitä positiivisia tulevaisuuden odotuksia. Optimismin on todettu ennustavan laajalti yksilön hyvinvointia niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Lisäksi optimismi liittyy tehokkaaseen sopeutumiseen vaikeissa tilanteissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa, miten henkilön optimismi on yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen, kun hän kohtaa vaikean elämäntapahtuman.
Tutkimus tehtiin osana laajempaa suomalaista kuntasektorin pitkittäistutkimusta (Kunta10-tutkimus). Tutkimuksen otoskoko oli 5310, iän vaihteluväli oli 26–68 ja tutkittavista oli 84 % naisia. Optimismia mitattiin Life Orientation Test Revised -kyselyllä ja psyykkistä kuormittuneisuutta General Health Questionnaire 12 -kyselyllä. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä pitkittäisasetelmaa että poikkileikkausasetelmaa. Tulokset analysoitiin logistisella regressioanalyysilla. Analyyseissa kontrolloitiin ikä, sukupuoli, ammattiasema, ahdistuneisuus, koettu terveydentila ja kyselyvuosi sekä pitkittäisasetelmassa psyykkinen kuormittuneisuus alkumittauksessa.
Optimismi oli käänteisesti yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Optimismin todetaan suojaavan yksilön psyykettä vaikeiden elämäntapahtumien yhteydessä. Mitä vähemmän optimistinen henkilö oli, sitä suurempi todennäköisyys hänellä oli kokea psyykkistä kuormittuneisuutta koettuaan vaikeita elämäntapahtumia, kuten oman puolison tai lapsen sairastumisen tai kuoleman. Pitkittäisasetelmalla havaittiin, että ei-optimistisilla henkilöillä oli 2.3-kertainen riski kuormittua psyykkisesti vaikean elämäntapahtuman yhteydessä kun heitä verrattiin hyvin optimistisiin henkilöihin ja kaikki taustamuuttujat oli huomioitu. Poikittaisasetelmalla sama riski oli 15-kertainen.
Tämä tutkimus tuo myös lisätietoa siihen, kuinka valittu tutkimusasetelma vaikuttaa tutkimustuloksiin. Tuloksia voi soveltaa esimerkiksi kriisi- ja traumatyössä arvioinnin tukena ja hoidon suunnittelussa. Hoitosuunnitelmaan voitaisiin esimerkiksi sisällyttää optimismitaitojen opettelua ja siten edistää asiakkaan toipumista.
Tutkimus tehtiin osana laajempaa suomalaista kuntasektorin pitkittäistutkimusta (Kunta10-tutkimus). Tutkimuksen otoskoko oli 5310, iän vaihteluväli oli 26–68 ja tutkittavista oli 84 % naisia. Optimismia mitattiin Life Orientation Test Revised -kyselyllä ja psyykkistä kuormittuneisuutta General Health Questionnaire 12 -kyselyllä. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä pitkittäisasetelmaa että poikkileikkausasetelmaa. Tulokset analysoitiin logistisella regressioanalyysilla. Analyyseissa kontrolloitiin ikä, sukupuoli, ammattiasema, ahdistuneisuus, koettu terveydentila ja kyselyvuosi sekä pitkittäisasetelmassa psyykkinen kuormittuneisuus alkumittauksessa.
Optimismi oli käänteisesti yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Optimismin todetaan suojaavan yksilön psyykettä vaikeiden elämäntapahtumien yhteydessä. Mitä vähemmän optimistinen henkilö oli, sitä suurempi todennäköisyys hänellä oli kokea psyykkistä kuormittuneisuutta koettuaan vaikeita elämäntapahtumia, kuten oman puolison tai lapsen sairastumisen tai kuoleman. Pitkittäisasetelmalla havaittiin, että ei-optimistisilla henkilöillä oli 2.3-kertainen riski kuormittua psyykkisesti vaikean elämäntapahtuman yhteydessä kun heitä verrattiin hyvin optimistisiin henkilöihin ja kaikki taustamuuttujat oli huomioitu. Poikittaisasetelmalla sama riski oli 15-kertainen.
Tämä tutkimus tuo myös lisätietoa siihen, kuinka valittu tutkimusasetelma vaikuttaa tutkimustuloksiin. Tuloksia voi soveltaa esimerkiksi kriisi- ja traumatyössä arvioinnin tukena ja hoidon suunnittelussa. Hoitosuunnitelmaan voitaisiin esimerkiksi sisällyttää optimismitaitojen opettelua ja siten edistää asiakkaan toipumista.