Suomalaisten ylivelkaantuminen 1990-luvun lamavuosista näihin päiviin : Esiintyvyys, riskiryhmät ja ilmiön luonne
Kärkkäinen, Ohto (2018-11-09)
Suomalaisten ylivelkaantuminen 1990-luvun lamavuosista näihin päiviin : Esiintyvyys, riskiryhmät ja ilmiön luonne
Kärkkäinen, Ohto
(09.11.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Velkaantumista pidetään huolestuttavana ilmiönä, tapahtuipa se sitten julkisen vallan, yritysten tai yksityishenkilöiden toimesta. Ylivelkaantuminen koetaan ongelmana sekä yksilön että yhteisön kannalta. Liian korkeaksi nouseva velkojen suhde velallisen tuloihin nähden asettaa velallisen haavoittuvaan asemaan. Pienikin odottamaton muutos taloudellisessa tilanteessa voi johtaa pahimmassa tapauksessa maksukyvyttömyyteen. Heikon taloudellisen aseman on puolestaan todettu olevan yhteydessä myös yleisen hyvinvoinnin heikentymiseen. Ylivelkaantuneet muodostavat ongelman myös yhteisölle, sillä maksukyvyttömyys ja luottotappiot tulevat viime kädessä kaikkien kuluttajien maksettaviksi.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään subjektiivisten ylivelkaantumiskokemusten yleisyyttä ja siinä tapahtuneita muutoksia Suomessa vuosina 1995–2015. Aineistona käytetään Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineessa kerättyä ”Tutkimus väestöryhmien välisistä hyvinvointieroista ja hyvinvointiongelmien paikantumisesta” kyselytutkimusaineistoja. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa yleisesti käytettyjen taustamuuttujien avulla aineistosta identifioidaan ne väestöryhmät, joilla on keskimääräistä suurempi riski kokea ylivelkaantumista. Eri velkatyyppien yleisyyttä, sekä velallisten rasitteina olevien velkasummien eroja ylivelkaantuneiden ja muiden välillä selvitetään ja verrataan keskimääräisiin tuloihin. Samoin tarkastellaan edellä mainittujen ryhmien kokemia eroja taloudellisessa sekä sosiaalisessa hyvinvoinnissa ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksissa. Lisäksi luodaan katsaus siihen, mitä ylivelkaantuneet haastatteluissa kertoivat kokemuksistaan huono-osaisuudesta.
Ylivelkaantumisen yleisyys noudattaa pääpiirteissään yleistä taloudellista kehitystä. Lama-aikaan itsensä ylivelkaantuneiksi kokevia on enemmän, talouskasvun aikana määrä laskee. Kaikki ryhmät, kuten yksinhuoltajat tai työttömät, eivät kuitenkaan hyödy suotuisan talouskehityksen ajasta yhtä paljon kuin toiset. Näillä riskiryhmillä ylivelkaantuneisuus jää pysyvästi huomattavasti muita vastaajia korkeammalle tasolle. Velkavaikeudet vaikuttavat koettuun hyvinvointiin hyvin vastaavalla tavalla, kuin köyhyys. Ylivelkaantuneiden tyytyväisyys sosiaaliseen elämäänsä sekä omiin mahdollisuuksiinsa ovat selvästi koko väestöä alemmalla tasolla. Osa heistä on katkeria yhteiskuntaa kohtaan, kun taas jotkut pitävät ongelmia ensisijaisesti yksilön omana syynä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään subjektiivisten ylivelkaantumiskokemusten yleisyyttä ja siinä tapahtuneita muutoksia Suomessa vuosina 1995–2015. Aineistona käytetään Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineessa kerättyä ”Tutkimus väestöryhmien välisistä hyvinvointieroista ja hyvinvointiongelmien paikantumisesta” kyselytutkimusaineistoja. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa yleisesti käytettyjen taustamuuttujien avulla aineistosta identifioidaan ne väestöryhmät, joilla on keskimääräistä suurempi riski kokea ylivelkaantumista. Eri velkatyyppien yleisyyttä, sekä velallisten rasitteina olevien velkasummien eroja ylivelkaantuneiden ja muiden välillä selvitetään ja verrataan keskimääräisiin tuloihin. Samoin tarkastellaan edellä mainittujen ryhmien kokemia eroja taloudellisessa sekä sosiaalisessa hyvinvoinnissa ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksissa. Lisäksi luodaan katsaus siihen, mitä ylivelkaantuneet haastatteluissa kertoivat kokemuksistaan huono-osaisuudesta.
Ylivelkaantumisen yleisyys noudattaa pääpiirteissään yleistä taloudellista kehitystä. Lama-aikaan itsensä ylivelkaantuneiksi kokevia on enemmän, talouskasvun aikana määrä laskee. Kaikki ryhmät, kuten yksinhuoltajat tai työttömät, eivät kuitenkaan hyödy suotuisan talouskehityksen ajasta yhtä paljon kuin toiset. Näillä riskiryhmillä ylivelkaantuneisuus jää pysyvästi huomattavasti muita vastaajia korkeammalle tasolle. Velkavaikeudet vaikuttavat koettuun hyvinvointiin hyvin vastaavalla tavalla, kuin köyhyys. Ylivelkaantuneiden tyytyväisyys sosiaaliseen elämäänsä sekä omiin mahdollisuuksiinsa ovat selvästi koko väestöä alemmalla tasolla. Osa heistä on katkeria yhteiskuntaa kohtaan, kun taas jotkut pitävät ongelmia ensisijaisesti yksilön omana syynä.