KAUPUNKIKESKUSTAN LAAJENEMINEN JA SEN ONNISTUMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT - Tapaustutkimuksena viisi suomalaista keskisuurta kaupunkia
Dahlström, Sara (2018-11-12)
KAUPUNKIKESKUSTAN LAAJENEMINEN JA SEN ONNISTUMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT - Tapaustutkimuksena viisi suomalaista keskisuurta kaupunkia
Dahlström, Sara
(12.11.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Kaupunkialueiden muutosta ohjaavat tällä hetkellä erityisesti kestävyyden teemat, joiden
kautta pyritään muun muassa vähentämään yksityisautoilua ja syntyvien
kasvihuonekaasupäästöjen määrää sekä parantamaan kaupunkien energiatehokkuutta.
Yksityisautoilun suosio on ollut mahdollistamassa rakenteen hajautumista, jonka
nykyään ajatellaan olevan kestämätöntä. Hajautunutta rakennetta pyritään eheyttämään
kaupunkialueilla rakennetta tiivistämällä tai täydentämällä. Tiivistymistä tapahtuu
erityisesti kaupunkien keskusta-alueilla vajaakäyttöisillä entisillä teollisuusalueilla.
Keskustamaisesta kehityksestä on tullut keskustan rakenteen tiiviyden ja toimintojen
monipuolisuuden kautta tavoitellumpaa. Viime vuosien kaupunkikehitystä on
luonnehtinut kiinnostus kaupunkikeskustojen kehittämiseen ja uudistamiseen. Kiinnostus
on näkynyt myös keskusta-asuntojen kysynnän kasvuna, mikä myös lisää kiinnostusta
keskusta-alueen laajentamiseen Kaupunkikeskustan laajentaminen onkin
kaupunkikeskustan kehittämisen ohella myös monen suomalaisen kaupungin
pääkehittämishankkeita. Kaupunkikeskustan laajentamista koskeva tutkimus on
kuitenkin ollut toistaiseksi vähäistä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kaupunkikeskustan laajentamista viidessä
suomalaisessa keskisuuressa kaupungissa (Hyvinkää, Hämeenlinna, Jyväskylä, Lahti ja
Pori) tehtyjen asiantuntijahaastattelujen perusteella. Kaupunkikeskustan laajentamista
toteutetaan kussakin tapauskaupungissa osana keskustan kehittämistä.
Kaupunkikeskustan laajentamisen motiiveina toimivat kasvava keskustamaisen asumisen
kysyntä, keskustan läheisten alueiden muuttuvat toiminnat, keskustan elinvoiman ylläpito
ja sen hyvä saavutettavuus kevyen liikenteen keinoin, sekä näihin liittyvät muut
kaupunkikehityksen ja -kehittämisen trendit. Tutkimuksen tulosten mukaan laajenemisen
onnistuminen perustuu luontaisen kaupunkirakenteellisen jatkumon luomiseen olemassa
olevien ja uusien keskustamaisten alueiden välille. Jotta keskustan laajenemisesta
voidaan puhua, laajentamisalueiden ei tule keskittyä pelkästään asumiseen.
Keskustamaisuuteen pyritään tekemällä rakenteesta tiivistä ja monipuolisesti
toiminnallista, yleensä kohdealueen käveltävyyttä painottaen. Tavoitteiden saavuttamista
hidastavat muun muassa maanomistukselliset syyt, fyysiset esteet, näkemyserot sekä
infrastruktuurin muokkaaminen. Tavoitteiden onnistumisen tarkastelu edellyttää
pidemmän aikavälin tarkastelua, jotta laajentamisen pysyväluonteiset vaikutukset
kaupunkikokonaisuudessa ja ihmisten arjessa ehtivät nousta esiin.
kautta pyritään muun muassa vähentämään yksityisautoilua ja syntyvien
kasvihuonekaasupäästöjen määrää sekä parantamaan kaupunkien energiatehokkuutta.
Yksityisautoilun suosio on ollut mahdollistamassa rakenteen hajautumista, jonka
nykyään ajatellaan olevan kestämätöntä. Hajautunutta rakennetta pyritään eheyttämään
kaupunkialueilla rakennetta tiivistämällä tai täydentämällä. Tiivistymistä tapahtuu
erityisesti kaupunkien keskusta-alueilla vajaakäyttöisillä entisillä teollisuusalueilla.
Keskustamaisesta kehityksestä on tullut keskustan rakenteen tiiviyden ja toimintojen
monipuolisuuden kautta tavoitellumpaa. Viime vuosien kaupunkikehitystä on
luonnehtinut kiinnostus kaupunkikeskustojen kehittämiseen ja uudistamiseen. Kiinnostus
on näkynyt myös keskusta-asuntojen kysynnän kasvuna, mikä myös lisää kiinnostusta
keskusta-alueen laajentamiseen Kaupunkikeskustan laajentaminen onkin
kaupunkikeskustan kehittämisen ohella myös monen suomalaisen kaupungin
pääkehittämishankkeita. Kaupunkikeskustan laajentamista koskeva tutkimus on
kuitenkin ollut toistaiseksi vähäistä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kaupunkikeskustan laajentamista viidessä
suomalaisessa keskisuuressa kaupungissa (Hyvinkää, Hämeenlinna, Jyväskylä, Lahti ja
Pori) tehtyjen asiantuntijahaastattelujen perusteella. Kaupunkikeskustan laajentamista
toteutetaan kussakin tapauskaupungissa osana keskustan kehittämistä.
Kaupunkikeskustan laajentamisen motiiveina toimivat kasvava keskustamaisen asumisen
kysyntä, keskustan läheisten alueiden muuttuvat toiminnat, keskustan elinvoiman ylläpito
ja sen hyvä saavutettavuus kevyen liikenteen keinoin, sekä näihin liittyvät muut
kaupunkikehityksen ja -kehittämisen trendit. Tutkimuksen tulosten mukaan laajenemisen
onnistuminen perustuu luontaisen kaupunkirakenteellisen jatkumon luomiseen olemassa
olevien ja uusien keskustamaisten alueiden välille. Jotta keskustan laajenemisesta
voidaan puhua, laajentamisalueiden ei tule keskittyä pelkästään asumiseen.
Keskustamaisuuteen pyritään tekemällä rakenteesta tiivistä ja monipuolisesti
toiminnallista, yleensä kohdealueen käveltävyyttä painottaen. Tavoitteiden saavuttamista
hidastavat muun muassa maanomistukselliset syyt, fyysiset esteet, näkemyserot sekä
infrastruktuurin muokkaaminen. Tavoitteiden onnistumisen tarkastelu edellyttää
pidemmän aikavälin tarkastelua, jotta laajentamisen pysyväluonteiset vaikutukset
kaupunkikokonaisuudessa ja ihmisten arjessa ehtivät nousta esiin.