Maaperäkairausten kuvaus ja tulkinta Björkössä, Merenkurkussa
Anttila, Annika (2018-11-13)
Maaperäkairausten kuvaus ja tulkinta Björkössä, Merenkurkussa
Anttila, Annika
(13.11.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Merenkurkun saaristo on osa Unescon maailmanperintöaluetta. Alueen isostaattinen maankohoaminen on maailman nopeimmista ja alueella esiintyy näyttäviä De Geer-moreeniselänteitä. Alueella tehdyt tutkimukset antavat tietoa sedimenttikerrostumien iästä ja kerrostumisympäristöistä. Björkön saarella on tehty tutkimuksia, jotka esimerkiksi käsittelevät Varhais-Veikselin kasvillisuuskehitystä (Auri 2006) sekä De Geer –moreeniselänteiden morfologiaa, esiintymistä ja rakenteita (Huitti ja Klap 2008). Björkön saarella on myös vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, luokka I.
Tätä tutkimusta varten Björkön saarelta kairattiin kaksi kairanäytettä, jotka ulottuvat 23 m ja 31,40 m syvyyteen asti. Nämä kairanäytteet ovat ainutlaatuisia, koska yhtä syviä kairanäytteitä ei ole alueelta ennen kairattu, eikä sedimenttikerrosten ikä tai kerrostumisympäristö ole tarkalleen tiedossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tulkita kairanäytteistä sedimenttikerrostumien ikää, kerrostumisympäristöjä ja ilmastokehitystä käyttäen apuna maaperän gammasäteilyä, magneettista suskeptibiliteettiä, AMS-radiohiiliajoitusta sekä siitepöly- ja piileväanalyysejä.
Tuloksia voidaan verrata Björköstä löydettyihin liejukerroksiin (Auri 2006) sekä muihin Pohjanmaalta löydettyihin moreeninalasiin orgaanisiin sedimetteihin, joita on löydetty useita (mm. Aalto ja muut 1983, Hirvas ja Nenonen 1987, Gibbard ja muut 1989, Grönlund 1991, Eriksson 1993 ja Nenonen 1995). Nämä orgaaniset kerrostumat on tulkittu kerrostuneen Eem-interglasiaalin tai Varhais-Veikselin interstadiaalien aikana. Tämän tutkimuksen lajittuneet hiekkakerrostumat ovat mahdollisesti kerrostuneet Varhais-Veikselin aikana, tai ne ovat uudelleen kerrostunutta Eem-meren sedimenttejä ja Varhais-Veikselin kerrostumia. Lajittuneiden hiekkakerrostumien alapuolella on todennäköisesti Saale-aikaisia kerrostumia.
Tätä tutkimusta varten Björkön saarelta kairattiin kaksi kairanäytettä, jotka ulottuvat 23 m ja 31,40 m syvyyteen asti. Nämä kairanäytteet ovat ainutlaatuisia, koska yhtä syviä kairanäytteitä ei ole alueelta ennen kairattu, eikä sedimenttikerrosten ikä tai kerrostumisympäristö ole tarkalleen tiedossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tulkita kairanäytteistä sedimenttikerrostumien ikää, kerrostumisympäristöjä ja ilmastokehitystä käyttäen apuna maaperän gammasäteilyä, magneettista suskeptibiliteettiä, AMS-radiohiiliajoitusta sekä siitepöly- ja piileväanalyysejä.
Tuloksia voidaan verrata Björköstä löydettyihin liejukerroksiin (Auri 2006) sekä muihin Pohjanmaalta löydettyihin moreeninalasiin orgaanisiin sedimetteihin, joita on löydetty useita (mm. Aalto ja muut 1983, Hirvas ja Nenonen 1987, Gibbard ja muut 1989, Grönlund 1991, Eriksson 1993 ja Nenonen 1995). Nämä orgaaniset kerrostumat on tulkittu kerrostuneen Eem-interglasiaalin tai Varhais-Veikselin interstadiaalien aikana. Tämän tutkimuksen lajittuneet hiekkakerrostumat ovat mahdollisesti kerrostuneet Varhais-Veikselin aikana, tai ne ovat uudelleen kerrostunutta Eem-meren sedimenttejä ja Varhais-Veikselin kerrostumia. Lajittuneiden hiekkakerrostumien alapuolella on todennäköisesti Saale-aikaisia kerrostumia.