2010-luvun erityisavustajat – keitä he ovat, mitä he tekevät ja miksi sillä on väliä?
Takatalo, Janika (2018-10-24)
2010-luvun erityisavustajat – keitä he ovat, mitä he tekevät ja miksi sillä on väliä?
(24.10.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111648297
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111648297
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tehdään katsaus 2010-luvun suomalaisten erityisavustajien profiiliin ja verrataan sitä aikaisempaan tutkimukseen. Tärkeänä fokuksena on myös eritysavustajien tavat käyttää valtaa ja vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja se, miten erityisavustajajärjestelmää Suomessa tulisi ylipäänsä kehittää.
2010-luvun erityisavustajien profiili on selvitetty kokonaisotannalla toteutetulla kyselytutkimuksella. Sen avulla saatiin selville esimerkiksi erityisavustajien koulutustaustat ja oma poliittinen aktiivisuus sekä kyettiin vertailemaan profiileja puolueittain. Erityisavustajien toimintaa ja vallankäyttöä selvitettiin teemahaastattelemalla kymmenen erityisavustajana 2010-luvulla toiminutta henkilöä. Tutkielma siis yhdistää kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia metodeja.
Tutkielman teoriataustana on valta ja vallan eri alalajien osalta erityishuomio kiinnittyy etenkin asiantuntijavaltaan. Lisäksi yhtenä näkökulmana on politiikan professionalisoituminen. Tutkielman keskeinen havainto on, että tiedon ja sen käyttämisen avulla erityisavustaja voi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon hyvinkin merkittävästi. Lisäksi urat erityisavustajana ovat pidentyneet ja monimuotoistuneet. Erityisavustajan profiili sen sijaan on pysynyt vuosikymmenet hyvinkin samana; erityisavustaja on keskimäärin 33–34-vuotias mies, jolla on valtiotieteellinen koulutus.
Erityisavustajajärjestelmä on tällä hetkellä hyvin kevyesti säännelty ja sen resurssit ovat olleet poliittisena pelinappulana. Tutkimuksen perusteella järjestelmän voi nähdä kansanvallan toteutumisen kannalta hyvin merkityksellisenä ja siksi avustajajärjestelmästä leikkaaminen voidaan nähdä jopa demokratiasta leikkaamisena. Erityisavustajien vastuita tulisi selkeyttää ja järjestelmän uudelleenorganisoinnista sekä riittävistä resursseista sopia esimerkiksi tulevien hallitusneuvottelujen yhteydessä.
2010-luvun erityisavustajien profiili on selvitetty kokonaisotannalla toteutetulla kyselytutkimuksella. Sen avulla saatiin selville esimerkiksi erityisavustajien koulutustaustat ja oma poliittinen aktiivisuus sekä kyettiin vertailemaan profiileja puolueittain. Erityisavustajien toimintaa ja vallankäyttöä selvitettiin teemahaastattelemalla kymmenen erityisavustajana 2010-luvulla toiminutta henkilöä. Tutkielma siis yhdistää kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia metodeja.
Tutkielman teoriataustana on valta ja vallan eri alalajien osalta erityishuomio kiinnittyy etenkin asiantuntijavaltaan. Lisäksi yhtenä näkökulmana on politiikan professionalisoituminen. Tutkielman keskeinen havainto on, että tiedon ja sen käyttämisen avulla erityisavustaja voi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon hyvinkin merkittävästi. Lisäksi urat erityisavustajana ovat pidentyneet ja monimuotoistuneet. Erityisavustajan profiili sen sijaan on pysynyt vuosikymmenet hyvinkin samana; erityisavustaja on keskimäärin 33–34-vuotias mies, jolla on valtiotieteellinen koulutus.
Erityisavustajajärjestelmä on tällä hetkellä hyvin kevyesti säännelty ja sen resurssit ovat olleet poliittisena pelinappulana. Tutkimuksen perusteella järjestelmän voi nähdä kansanvallan toteutumisen kannalta hyvin merkityksellisenä ja siksi avustajajärjestelmästä leikkaaminen voidaan nähdä jopa demokratiasta leikkaamisena. Erityisavustajien vastuita tulisi selkeyttää ja järjestelmän uudelleenorganisoinnista sekä riittävistä resursseista sopia esimerkiksi tulevien hallitusneuvottelujen yhteydessä.