”Kestävä kehitys liikkeessä – Suomen kuntien kestävän kehityksen toimintatapojen liikkuvuus”

Abstract

Kestävän kehityksen juuret ovat Brundtland komission raportissa ”Our Common Future”, jossa määriteltiin ensimmäistä kertaa modernin kestävän kehityksen määritelmä. Siitä lähtien kestävä kehitys on ollut tärkeä osa sekä kansainvälistä että kansallista päätöksentekoa. Suomeen kestävän kehityksen toimikunta perustettiin vuonna 1993, ollen ensimmäisiä maailmassa, jonka jälkeen kestävä kehitys on ollut tärkeä osa kuntien työtä. Tässä tutkimuksessa Suomen kuntien kestävän kehityksen toimia tutkitaan toimintatapojen liikkuvuuden (engl. policy mobilities) teoreettisesta näkökulmasta, joka pohjautuu politiikan tutkimuksen pitkälle tutkimusperinteelle. Toimintatapojen liikkuvuudella tarkoitetaan teoreettista lähestymistapaa, jossa pyritään hahmottamaan yksityiskohtaisesti erilaisten toimintatapojen muotoutumista ja niiden muotoutumiseen liittyviä liikkuvuuksia tilassa ja ajassa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Suomen kuntien muiden tahojen kestävän kehityksen toimintatapojen hyödyntämistä ja ymmärtää paremmin Suomen kuntien kestävän kehityksen toimintatapojen liikkuvuuksia. Tällöin syntyy uutta tietoa siitä, miten ja missä määrin Suomen kunnat käyttävät hyväkseen muiden kuntien ja tahojen kestävän kehityksen toimintatapoja. Suomen kuntien kestävän kehityksen toimintatapojen hyödyntäminen voidaan sanoa olevan heikolla tai kohtalaisella tasolla. Vain noin viidennes Suomen kunnista kertoo ottaneensa mallia jostain toisesta kunnasta. Alle 7 % kunnista kertoo ottaneensa mallia ulkomaisista kunnista. Yhteistyön ja mallinottamisen määrä vähenee mitä suuremmaksi yhteistyön alueellinen taso kasvaa. Haastattelukunnissa muiden tahojen kestävän kehityksen toimintatapojen heikkoon tai vahvaan hyödyntämiseen vaikuttaa varsinkin kunnan koko ja sen sijainti suurempiin esimerkkikaupunkeihin tai kokoluokaltaan samanlaisiin kaupunkeihin: Suuremmilla kunnilla on selvästi enemmän resursseja tehdä yhteistyötä kestävän kehityksen toimintatavoissa. Fyysiset tapaamiset ja erityisesti ympäristöalan työryhmien tapaamiset ovat tärkeä osa tiedon vaihtumista kestävän kehityksen asioissa. Myös sillä on vaikutusta millä tavalla kestävä kehityksen työ on kunnassa järjestäytynyt.