Varsinais-Suomen terveyspalveluiden palveluverkko — soteuudistuksen ja hyvinvointivaltion muutoksen näkökulmasta
Virtanen, Laura (2018-10-19)
Varsinais-Suomen terveyspalveluiden palveluverkko — soteuudistuksen ja hyvinvointivaltion muutoksen näkökulmasta
Virtanen, Laura
(19.10.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Sote-uudistusta pidetään Suomen suurimpana julkishallinnollisena uudistuksena. Sen
taustalla voidaan nähdä laajempi hyvinvointivaltioiden kokema muutos, joka on johtanut
kansainväliseen terveydenhuoltojärjestelmien uudistusten sarjaan. Se, miten kukin
hyvinvointivaltio kokee tämän muutoksen, ja miten siihen pyritään vastaamaan, riippuu
hyvinvointivaltion ominaispiirteistä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sote-uudistusta sen syiden, tavoitteiden ja toimenpide-
ehdotusten sekä hyvinvointivaltion kehityksen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa
mennään syvällisemmin siihen, miten sote-uudistusta perustelevat syyt ovat
nähtävissä Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen osalta selvitetään myös se, miten
sote-uudistus mahdollisesti muuttaisi palveluiden saatavuutta muun muassa valinnanvapauslain
seurauksena. Tutkimuksen yhteydessä tuotettiin Varsinais-Suomen sosiaali-
ja terveydenhuollon toimipisteaineisto. Valtaosa tarkasteluista toteutettiin paikkatietomenetelmin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella hyvinvointivaltion muutoksen taustasyiksi nostettiin
muun muassa demografinen muutos ja kustannusten kasvu. Nämä ovat yhteneviä niiden
syiden kanssa, joilla myös sote-uudistuksen tarvetta perustellaan. Sen sijaan tavoitteiden
ja toimenpiteiden osalta yhteys hyvinvointivaltion muutoksen ja sote-uudistuksen
välillä oli enemmän riippuvainen terveydenhuoltojärjestelmien ominaispiirteistä.
Huomioitavaa oli se, kuinka selvästi sote-uudistusta perustelevat tekijät oli havaittavissa
Varsinais-Suomen alueelta. Erityisesti juuri demografinen muutos ja osittain siitä
johtuva kustannusten kasvu korostuivat tarkasteluissa. Myös saatavuudessa ja sairastavuudessa
esiintyi alueellisia eroja. Lisäksi optimointitarkastelu paljasti alueellista tehottomuutta
ja päällekkäisyyttä perusterveydenhuollon toimipisteissä. Tutkimuksessa
käytetyillä saatavuuskriteereillä näyttäsi siltä, että terveysasemien määrää voitaisiin
vähentää Varsinais-Suomessa yli 30 prosentilla saatavuuden siitä merkittävästi kärsimättä.
Tiivistämistä osaltaan edesauttaa valinnanvapauden lisääntyminen. Kuitenkin
vuoden 2017 palveluverkon perusteella valinnanvapaus ei tulisi lisääntymään kuin
osalla Varsinais-Suomen väestöstä.
taustalla voidaan nähdä laajempi hyvinvointivaltioiden kokema muutos, joka on johtanut
kansainväliseen terveydenhuoltojärjestelmien uudistusten sarjaan. Se, miten kukin
hyvinvointivaltio kokee tämän muutoksen, ja miten siihen pyritään vastaamaan, riippuu
hyvinvointivaltion ominaispiirteistä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sote-uudistusta sen syiden, tavoitteiden ja toimenpide-
ehdotusten sekä hyvinvointivaltion kehityksen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa
mennään syvällisemmin siihen, miten sote-uudistusta perustelevat syyt ovat
nähtävissä Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen osalta selvitetään myös se, miten
sote-uudistus mahdollisesti muuttaisi palveluiden saatavuutta muun muassa valinnanvapauslain
seurauksena. Tutkimuksen yhteydessä tuotettiin Varsinais-Suomen sosiaali-
ja terveydenhuollon toimipisteaineisto. Valtaosa tarkasteluista toteutettiin paikkatietomenetelmin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella hyvinvointivaltion muutoksen taustasyiksi nostettiin
muun muassa demografinen muutos ja kustannusten kasvu. Nämä ovat yhteneviä niiden
syiden kanssa, joilla myös sote-uudistuksen tarvetta perustellaan. Sen sijaan tavoitteiden
ja toimenpiteiden osalta yhteys hyvinvointivaltion muutoksen ja sote-uudistuksen
välillä oli enemmän riippuvainen terveydenhuoltojärjestelmien ominaispiirteistä.
Huomioitavaa oli se, kuinka selvästi sote-uudistusta perustelevat tekijät oli havaittavissa
Varsinais-Suomen alueelta. Erityisesti juuri demografinen muutos ja osittain siitä
johtuva kustannusten kasvu korostuivat tarkasteluissa. Myös saatavuudessa ja sairastavuudessa
esiintyi alueellisia eroja. Lisäksi optimointitarkastelu paljasti alueellista tehottomuutta
ja päällekkäisyyttä perusterveydenhuollon toimipisteissä. Tutkimuksessa
käytetyillä saatavuuskriteereillä näyttäsi siltä, että terveysasemien määrää voitaisiin
vähentää Varsinais-Suomessa yli 30 prosentilla saatavuuden siitä merkittävästi kärsimättä.
Tiivistämistä osaltaan edesauttaa valinnanvapauden lisääntyminen. Kuitenkin
vuoden 2017 palveluverkon perusteella valinnanvapaus ei tulisi lisääntymään kuin
osalla Varsinais-Suomen väestöstä.