Kaupunkisuunnitteluideoiden liikkuvuus ja suomalaisten suunnittelijoiden toimiminen kaupunkisuunnittelun globaaleilla markkinoilla : Tapaustutkimus Kupittaan innovaatioalueesta.
Jantunen, Riikka (2018-11-19)
Kaupunkisuunnitteluideoiden liikkuvuus ja suomalaisten suunnittelijoiden toimiminen kaupunkisuunnittelun globaaleilla markkinoilla : Tapaustutkimus Kupittaan innovaatioalueesta.
Jantunen, Riikka
(19.11.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Innovaatioalue on uudenlainen kaupunkirakenteen sisällä, lähellä kaupungin keskustaa sijaitseva kaupunkimalli. Innovaatioalueille keskittyy innovatiivisia yrityksiä, startupyrityksiä, korkeakoulujen kampuksia ja tutkimuslaitoksia. Lisäksi alueilla panostetaan asukkaiden ja työntekijöiden viihtyvyyteen huomioimalla asuminen, palvelut ja kulttuuri kaupunkirakenteessa. Eri toimijoiden välinen vuorovaikutus on innovaatioalueilla avainasemassa, sillä tavoitteena on uusien innovaatioiden syntyminen toimijoiden välisen yhteistyön tuloksena.
Vaikka kaupunkisuunnittelu on usein hyvin paikallista ja paikallisista olosuhteista riippuvaista toimintaa, globaalit megatrendit toistuvat kaupungeissa eri puolin maailmaa. Kaupunkisuunnitteluideat leviävät tiedotusvälineiden, kaupunkisuunnittelijoiden ja asiantuntijoista koostuvien verkostojen välityksellä eri alueille. Tämä tutkimus keskittyy kaupunkisuunnitteluideoiden ja ennen kaikkea innovaatioalueen idean globaaliin liikkuvuuteen sekä suomalaisten kaupunkisuunnittelijoiden toimimiseen kaupunkisuunnittelun globaaleilla markkinoilla.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutetaan Kupittaan kaupunginosasta, jota voidaan tämän tutkimuksen tuloksiin vedoten kutsua innovaatioalueeksi. Tavoitteena on selvittää, onko Kupittaan innovaatioalueessa sellaisia elementtejä, joita voitaisiin siirtää muille alueille. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla Kupittaan suunnitteluun osallistuneita henkilöitä sekä kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita ja arkkitehteja. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä.
Tutkimuksessa selvisi, että kaupunkisuunnitteluvienti ei ole sopiva termi kuvaamaan nykyisin harjoitettavaa kansainvälistä suunnittelutoimintaa. Nykyisin tulisi puhua kaupunkisuunnittelun globaaleilla markkinoilla toimimisesta yhdessä paikallisten kanssa. Tulokset osoittavat, että kaupunkisuunnittelun kansainvälisillä markkinoilla toimiminen on suomalaisittain tällä hetkellä vähäistä ja rajoittuu yksittäisiin kaupunkisuunnittelun toimijoihin. Kupittaan innovaatioalue on kuitenkin herättänyt kiinnostusta kansainvälisellä tasolla ja alueella vierailleet toimijat ovat olleet kiinnostuneita alueen kiinteistökehityksestä, toimijoiden maantieteellisestä läheisyydestä ja vuorovaikutuksesta sekä toimintamalleista, kuten osallistamisen metodeista. Nämä Kupittaan innovaatioalueen ominaisuudet voisivat olla potentiaalisia siirron kohteita muihin kaupunkeihin globaalisti. Ominaisuuksien siirtämistä voitaisiin harjoittaa esimerkiksi työpajojen, luentojen ja hackathonien muodossa.
Vaikka kaupunkisuunnittelu on usein hyvin paikallista ja paikallisista olosuhteista riippuvaista toimintaa, globaalit megatrendit toistuvat kaupungeissa eri puolin maailmaa. Kaupunkisuunnitteluideat leviävät tiedotusvälineiden, kaupunkisuunnittelijoiden ja asiantuntijoista koostuvien verkostojen välityksellä eri alueille. Tämä tutkimus keskittyy kaupunkisuunnitteluideoiden ja ennen kaikkea innovaatioalueen idean globaaliin liikkuvuuteen sekä suomalaisten kaupunkisuunnittelijoiden toimimiseen kaupunkisuunnittelun globaaleilla markkinoilla.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutetaan Kupittaan kaupunginosasta, jota voidaan tämän tutkimuksen tuloksiin vedoten kutsua innovaatioalueeksi. Tavoitteena on selvittää, onko Kupittaan innovaatioalueessa sellaisia elementtejä, joita voitaisiin siirtää muille alueille. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla Kupittaan suunnitteluun osallistuneita henkilöitä sekä kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita ja arkkitehteja. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä.
Tutkimuksessa selvisi, että kaupunkisuunnitteluvienti ei ole sopiva termi kuvaamaan nykyisin harjoitettavaa kansainvälistä suunnittelutoimintaa. Nykyisin tulisi puhua kaupunkisuunnittelun globaaleilla markkinoilla toimimisesta yhdessä paikallisten kanssa. Tulokset osoittavat, että kaupunkisuunnittelun kansainvälisillä markkinoilla toimiminen on suomalaisittain tällä hetkellä vähäistä ja rajoittuu yksittäisiin kaupunkisuunnittelun toimijoihin. Kupittaan innovaatioalue on kuitenkin herättänyt kiinnostusta kansainvälisellä tasolla ja alueella vierailleet toimijat ovat olleet kiinnostuneita alueen kiinteistökehityksestä, toimijoiden maantieteellisestä läheisyydestä ja vuorovaikutuksesta sekä toimintamalleista, kuten osallistamisen metodeista. Nämä Kupittaan innovaatioalueen ominaisuudet voisivat olla potentiaalisia siirron kohteita muihin kaupunkeihin globaalisti. Ominaisuuksien siirtämistä voitaisiin harjoittaa esimerkiksi työpajojen, luentojen ja hackathonien muodossa.