Ihmisten kaupunki? : Osallistamisen konkretia Jakomäen kehityshankkeessa
Rautiainen, Pia (2018-11-06)
Ihmisten kaupunki? : Osallistamisen konkretia Jakomäen kehityshankkeessa
(06.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112849327
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112849327
Tiivistelmä
Tässä pro gradussa tutkitaan, onko asukkailla vaikutusvaltaa oman asuinalueensa suunnitteluun alueilla, joilla poliittinen osallistuminen on vähäistä. Tutkielmassa tarkastelen, mitä tavoitellaan, kun pyritään lisäämään kansalaisten osallistumista kaupunkisuunnittelussa. Erityisesti minua kiinnostaa, miten osallistumismahdollisuuksien lisääminen tapahtuu ja toimii alueella, jolla asuu keskimääräistä enemmän ihmisiä, joilla poliittisen osallistumisen matalaan tasoon tiiviisti yhteydessä olevat resurssit ovat vähäisiä ja äänestysprosentti matala.
Työ on tapaustutkimus Jakomäen kaupunginosasta, jonka keskusta-alueen asemakaavamuutoksen valmistelu aloitettiin vuonna 2014. Pro gradun ollessa tekeillä vuosina 2017–2018 kaava viimeisteltiin ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Julkisesti saatavilla olevan kaava-aineiston ja keräämäni haastatteluaineiston avulla tarkastelin osallistamisen tapoja, joita kaavoituksessa oli käytetty. Sisällönanalyysin avulla erittelin aineistosta osallistamisen tavoitteet ja niiden toteutumisen ja luokittelin ne aiemman kirjallisuuden pohjalta muodostamalleni osallistumisen vaikuttavuuden asteikolle. Asteikon pohjalta tein analyysin osallistumisen vaikuttavuudesta, liittäen siihen pohdintaa muista aineistossa ilmenneistä tekijöistä, jotka tulkitsin merkittäviksi osallistumisen ja mahdollisesti myös sen vaikuttavuuden kannalta.
Tutkielma osoittaa, että osallistamisen tavoitteilla pyrittiin tiedottamaan asukkaita tulevasta muutoksesta sekä keräämään asukkailta paikallistietoa. Näihin tavoitteisiin sisältyivät pyrkimykset muutoksen hyväksynnän edistämisestä ja mahdollisimman hyvästä rakentamisesta asukkaille. Tavoitteet eivät sisältäneet pyrkimyksiä lisätä asukasosallistumisen vaikutusvaltaa. Tavoitteena ei ole myöskään ollut lumeosallistuminen, jossa asukkaat osallistuessaan ovat siinä uskossa, että osallistumisen vaikuttavuus on suurempi, kuin mitä se todellisuudessa on. Silti yksi osallistamisen keinoista putoaa lumeosallistumisen tasolle toteutuksensa vuoksi. Kaavan pohjaksi järjestetyn arkkitehtuurikilpailun ehdotukset olivat asukkaiden kommentoitavina. Tällä tavoin hallinnon tarkoituksena oli tiedottaa asukkaita, mutta asukkaat mielsivät olevansa valitsemassa ehdokkaista mieleisintään.
Osallistamisella voi tutkimuksen mukaan olla hyviä sivutuloksia, kuten tunne osallistumisesta. Tällainen osallistaminen voi lisätä kansalaispätevyyttä, eli tunnetta omasta poliittisesta ymmärryksestä ja vaikutusmahdollisuuksista, joka edistää poliittista osallistumista. Osallistuminen välinearvona ei kuitenkaan edistä osallistumisen vaikuttavuutta. Osallistamisen tavoitteet ja toteutus tulisikin kuvata tarkemmin, jotta niiden sisällöstä olisi sekä toteuttajilla että osallistujilla mahdollisimman sama tieto ja ymmärrys. Kaavoituksen osallistumisen prosessien paremmalla seurannalla ja avoimuudella osallistumisen vaikuttavuutta ja sen yhdenvertaisuutta voitaisiin tätä tutkimusta tarkemmin arvioida.
Työ on tapaustutkimus Jakomäen kaupunginosasta, jonka keskusta-alueen asemakaavamuutoksen valmistelu aloitettiin vuonna 2014. Pro gradun ollessa tekeillä vuosina 2017–2018 kaava viimeisteltiin ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Julkisesti saatavilla olevan kaava-aineiston ja keräämäni haastatteluaineiston avulla tarkastelin osallistamisen tapoja, joita kaavoituksessa oli käytetty. Sisällönanalyysin avulla erittelin aineistosta osallistamisen tavoitteet ja niiden toteutumisen ja luokittelin ne aiemman kirjallisuuden pohjalta muodostamalleni osallistumisen vaikuttavuuden asteikolle. Asteikon pohjalta tein analyysin osallistumisen vaikuttavuudesta, liittäen siihen pohdintaa muista aineistossa ilmenneistä tekijöistä, jotka tulkitsin merkittäviksi osallistumisen ja mahdollisesti myös sen vaikuttavuuden kannalta.
Tutkielma osoittaa, että osallistamisen tavoitteilla pyrittiin tiedottamaan asukkaita tulevasta muutoksesta sekä keräämään asukkailta paikallistietoa. Näihin tavoitteisiin sisältyivät pyrkimykset muutoksen hyväksynnän edistämisestä ja mahdollisimman hyvästä rakentamisesta asukkaille. Tavoitteet eivät sisältäneet pyrkimyksiä lisätä asukasosallistumisen vaikutusvaltaa. Tavoitteena ei ole myöskään ollut lumeosallistuminen, jossa asukkaat osallistuessaan ovat siinä uskossa, että osallistumisen vaikuttavuus on suurempi, kuin mitä se todellisuudessa on. Silti yksi osallistamisen keinoista putoaa lumeosallistumisen tasolle toteutuksensa vuoksi. Kaavan pohjaksi järjestetyn arkkitehtuurikilpailun ehdotukset olivat asukkaiden kommentoitavina. Tällä tavoin hallinnon tarkoituksena oli tiedottaa asukkaita, mutta asukkaat mielsivät olevansa valitsemassa ehdokkaista mieleisintään.
Osallistamisella voi tutkimuksen mukaan olla hyviä sivutuloksia, kuten tunne osallistumisesta. Tällainen osallistaminen voi lisätä kansalaispätevyyttä, eli tunnetta omasta poliittisesta ymmärryksestä ja vaikutusmahdollisuuksista, joka edistää poliittista osallistumista. Osallistuminen välinearvona ei kuitenkaan edistä osallistumisen vaikuttavuutta. Osallistamisen tavoitteet ja toteutus tulisikin kuvata tarkemmin, jotta niiden sisällöstä olisi sekä toteuttajilla että osallistujilla mahdollisimman sama tieto ja ymmärrys. Kaavoituksen osallistumisen prosessien paremmalla seurannalla ja avoimuudella osallistumisen vaikuttavuutta ja sen yhdenvertaisuutta voitaisiin tätä tutkimusta tarkemmin arvioida.