Markkina rauhoittui, koska mummo : Eniten kommentteja keränneet kielenpiirteet ja niiden affektisuus Kotuksen yleiskielen seurantatalkoissa
Polso, Anna-Rosa (2018-11-19)
Markkina rauhoittui, koska mummo : Eniten kommentteja keränneet kielenpiirteet ja niiden affektisuus Kotuksen yleiskielen seurantatalkoissa
(19.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018120750075
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018120750075
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen yleiskielestä tehtyjä havaintoja, niiden affektisuutta sekä havainnoista välittyvää suhtautumista kielenhuoltoa kohtaan. Aineistonani on Kotimaisten kielten keskuksen yleiskielen seurantatalkoisiin 28.12.2017 mennessä lähetetyt 1816 kielihavaintoa, joista 869 on luokiteltu affektisiksi.
Tavoitteenani oli selvittää, millaiset kielenpiirteet keräävät eniten kommentteja, millaista affektista kommentointia niihin liittyy ja millainen asenne kielenhuoltoa kohtaan havaintokommenteista välittyy. Tutkimushypoteesina oli, että eniten kommentteja keräävät puhekieliset rakenteet sekä vasta viime vuosina yleistyneet rakenteet (koska x). Hypoteesina oli lisäksi, että eniten kommentteja keränneet kielenpiirteet ovat myös affektisimpia. Kielenhuollolle suunnattujen kommenttien osalta oletin, että ne ovat sävyltään kriittisiä ja että kielenhuollolta odotetaan kieliasioista yksiselitteisiä kannanottoja ja ”kielipoliisin” roolia.
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii sekä kieliasenteita että kielenhuollon periaatteiden kehitystä koskeva tutkimus. Anne Mäntysen (2003) mukaan suomen kielen asiantuntijoilta odotetaan usein kielipoliisin roolia, vaikka he itse kokevat tällaisen roolin vieraaksi. Kielenhuollon periaatteita tutkineiden Taru Kolehmaisen (2014), Pentti Leinon (1989) ja Heikki Paunosen (1996) tutkimuksista käy ilmi, että kielenhuollon historiallisesta auktoriteettiasemasta huolimatta sen toiminnassa korostuvat nykyään dialogisuus ja läpinäkyvyys: kielenhuollon periaatteet on tärkeää tehdä näkyviksi myös suurelle yleisölle.
Tutkimukseni perusteella aineistoni eniten kommentteja keränneet kielenpiirteet liittyvät monikon ja yksikön käyttöön, infinitiivimuodon valintaan, omistusliitteen puuttumiseen tai sen liialliseen käyttöön, ketä-muodon käyttöön sekä sijamuotojen käyttöön. Yksittäiset eniten kommentteja kirvoittaneet ilmaukset ovat juurikin, lähiaikoina ja koska x. Eniten kommentoidut kielenpiirteet eivät kuitenkaan ole affektisimpia; ainoastaan juurikin on sekä kolmen kommentoiduimman että kolmen affektisimman kielenpiirteen joukossa. Monissa kielenhuollolle suunnatuissa kommenteissa ilmaistaan pettymystä sen toimintaa kohtaan, ja kielenhuollolta odotetaan tiukempaa otetta. Osa kommenteista on kuitenkin sävyltään neutraaleja, ja niissä kysytään esimerkiksi rakenteiden yleiskielisyydestä.
Yleiskielestä tehtyjen havaintojen ja niiden affektisuuden tutkiminen on tärkeää, sillä se antaa tietoa kielen nykytilasta ja sen muutostendensseistä. Oman aineistoni eniten kommentteja keränneet kielenpiirteet ovat puhekielen piirteitä, joista suurinta osaa on käytetty jo pidemmän aikaa yleiskielisissä teksteissä. Havaintoaineiston pienen koon vuoksi luotettavia yleistyksiä tietyn piirteen yleistymisestä ei voi tehdä. Omat havaintoni voivat kuitenkin toimia pohjana laajemmille selvityksille, joissa kartoitetaan piirteiden käytön sosiaalista, alueellista ja tilanteista vaihtelua.
Tavoitteenani oli selvittää, millaiset kielenpiirteet keräävät eniten kommentteja, millaista affektista kommentointia niihin liittyy ja millainen asenne kielenhuoltoa kohtaan havaintokommenteista välittyy. Tutkimushypoteesina oli, että eniten kommentteja keräävät puhekieliset rakenteet sekä vasta viime vuosina yleistyneet rakenteet (koska x). Hypoteesina oli lisäksi, että eniten kommentteja keränneet kielenpiirteet ovat myös affektisimpia. Kielenhuollolle suunnattujen kommenttien osalta oletin, että ne ovat sävyltään kriittisiä ja että kielenhuollolta odotetaan kieliasioista yksiselitteisiä kannanottoja ja ”kielipoliisin” roolia.
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii sekä kieliasenteita että kielenhuollon periaatteiden kehitystä koskeva tutkimus. Anne Mäntysen (2003) mukaan suomen kielen asiantuntijoilta odotetaan usein kielipoliisin roolia, vaikka he itse kokevat tällaisen roolin vieraaksi. Kielenhuollon periaatteita tutkineiden Taru Kolehmaisen (2014), Pentti Leinon (1989) ja Heikki Paunosen (1996) tutkimuksista käy ilmi, että kielenhuollon historiallisesta auktoriteettiasemasta huolimatta sen toiminnassa korostuvat nykyään dialogisuus ja läpinäkyvyys: kielenhuollon periaatteet on tärkeää tehdä näkyviksi myös suurelle yleisölle.
Tutkimukseni perusteella aineistoni eniten kommentteja keränneet kielenpiirteet liittyvät monikon ja yksikön käyttöön, infinitiivimuodon valintaan, omistusliitteen puuttumiseen tai sen liialliseen käyttöön, ketä-muodon käyttöön sekä sijamuotojen käyttöön. Yksittäiset eniten kommentteja kirvoittaneet ilmaukset ovat juurikin, lähiaikoina ja koska x. Eniten kommentoidut kielenpiirteet eivät kuitenkaan ole affektisimpia; ainoastaan juurikin on sekä kolmen kommentoiduimman että kolmen affektisimman kielenpiirteen joukossa. Monissa kielenhuollolle suunnatuissa kommenteissa ilmaistaan pettymystä sen toimintaa kohtaan, ja kielenhuollolta odotetaan tiukempaa otetta. Osa kommenteista on kuitenkin sävyltään neutraaleja, ja niissä kysytään esimerkiksi rakenteiden yleiskielisyydestä.
Yleiskielestä tehtyjen havaintojen ja niiden affektisuuden tutkiminen on tärkeää, sillä se antaa tietoa kielen nykytilasta ja sen muutostendensseistä. Oman aineistoni eniten kommentteja keränneet kielenpiirteet ovat puhekielen piirteitä, joista suurinta osaa on käytetty jo pidemmän aikaa yleiskielisissä teksteissä. Havaintoaineiston pienen koon vuoksi luotettavia yleistyksiä tietyn piirteen yleistymisestä ei voi tehdä. Omat havaintoni voivat kuitenkin toimia pohjana laajemmille selvityksille, joissa kartoitetaan piirteiden käytön sosiaalista, alueellista ja tilanteista vaihtelua.