Democratic innovations in Finnish local politics : essays on the varieties, causes and consequences of mechanisms for direct citizen participation

Abstract

Democratic governments around the world have become interested in democratic innovations, i.e. mechanisms for citizens’ direct participation in decision-making. Typical examples include referendums, citizens’ initiatives, deliberative mini-publics, participatory budgeting, committees, surveys and online applications. This work examines the causes and consequences of democratic innovations in the context of Finnish local politics through an introductory chapter and three independent articles.

The first article studies the linkage between political trust and support for democratic innovations by analyzing survey data from municipal residents in Southwest Finland in 2013. The results indicate that democratic innovations may not be able to attract the most skeptical citizens, regardless of whether participation takes place online or offline. The second article investigates factors explaining the occurrence of democratic innovations, namely referendum motions and advisory referendums, with a case-control study of Finnish municipalities in 1991-2012. It shows that their occurrence is influenced by various systemic factors, such as political support, municipal size, policy diffusion and party system factors. The third article addresses the question whether democratic innovations can influence the wider public. The analyses based on hierarchical data covering 9022 individuals in 30 Finnish municipalities in 2011 reveal that citizens’ evaluations of procedural fairness are higher in municipalities that offer possibilities for discursive participation. The availability of participatory mechanisms does not, however, affect satisfaction with outcomes of decision-making. Overall, the results of the three articles indicate that the details in institutional design matter for both favorable preconditions and potential consequences of democratic innovations.

The introductory chapter lays out a framework for systematically analyzing the institutional design features of democratic innovations, and discusses a number of normative justifications for deepening citizen participation in democratic governance. Through theoretical discussion and reflection of empirical findings as well previous empirical research, the introductory chapter points out that participation should not be justified only by its positive effects on those who participate, but also by its epistemic and systemic value.

Demokraattiset hallitukset ympäri maailmaa ovat viime aikoina kiinnostuneet demokraattisista innovaatioista, eli kansalaisten suoran osallistumisen mekanismeista. Tyypillisiä esimerkkejä ovat kansanäänestykset, kansalaisaloitteet, deliberatiiviset kansalaisfoorumit, osallistuva budjetointi, yhteistyöelimet, kyselyt ja sähköiset osallistumissovellukset. Tämä tutkimus tarkastelee demokraattisten innovaatioiden syitä ja seurauksia Suomen kuntatasolla johdantoluvun ja kolmen itsenäisen artikkelin kautta.

Ensimmäisessä artikkelissa tutkitaan poliittisen luottamuksen ja demokraattisten innovaatioiden kannatuksen välistä yhteyttä analysoimalla Lounais-Suomessa vuonna 2013 kerättyä kuntalaiskyselyaineistoa. Tulosten mukaan demokraattiset innovaatiot eivät välttämättä houkuttele kaikkein skeptisimmin päätöksentekoon suhtautuvia kansalaisia. Toisessa artikkelissa tutkitaan tapaus-verrokkitutkimuksen menetelmin, mitkä tekijät selittävät demokraattisten innovaatioiden, erityisesti kansanäänestysaloitteiden ja neuvoa-antavien kansanäänestysten, esiintymistä Suomen kunnissa 1991-2012. Artikkelin tulokset osoittavat, että näiden demokraattisten innovaatioiden esiintymiseen vaikuttavat erilaiset kuntatason tekijät, kuten järjestelmän kannatus, kuntakoko, osallistumisen kulttuuri ja puolueiden voimasuhteet. Kolmannessa artikkelissa vastataan kysymykseen, voiko demokraattisilla innovaatioilla olla vaikutuksia kansalaisten laajempaan yleisöön, analysoimalla hierarkkista aineistoa, joka kattaa 9022 kuntalaista 30 kunnassa vuonna 2011. Tulosten mukaan keskusteluun pohjautuvat osallistumismuodot voivat vahvistaa kuntalaisten kokemuksia päätöksentekoprosessien oikeudenmukaisuudesta, mutta kunnan tarjoamilla suorilla osallistumiskanavilla ei ole yhteyttä siihen, miten tyytyväisiä kuntalaiset ovat julkisiin palveluihin. Kaikkien kolmen artikkelin tulokset osoittavat yleisellä tasolla, että osallistumismuotojen suunnittelun yksityiskohdat ovat yhteydessä sekä niiden käytön syihin että potentiaalisiin vaikutuksiin.

Johdantoluvussa luodaan viitekehys demokraattisten innovaatioiden luokitteluun, ja keskustellaan kolmesta eri tavasta, joilla kansalaisten suora osallistuminen päätöksentekoon on oikeutettu normatiivisissa demokratiateorioissa. Arvioimalla näitä demokratiateoreettisia lähtökohtia ja peilaamalla niitä tämän tutkimuksen tuloksiin sekä aiempaan empiiriseen tutkimukseen johdantoluvussa osoitetaan, että kansalaisten suoraa osallistumista ei tulisi perustella pelkästään posiitivisilla vaikutuksilla osallistujiin, vaan tulisi huomioida myös osallistumisen arvo päätösten laadulle ja laajemmalle yleisölle.