Toiveena konsultoiva työ – muutokset koulupsykologityössä vuosien 2010 ja 2016 välillä
Letonsaari, Netta (2018-12-11)
Toiveena konsultoiva työ – muutokset koulupsykologityössä vuosien 2010 ja 2016 välillä
Letonsaari, Netta
(11.12.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Konsultoiva koulupsykologityö on joustavampaa ja oikea-aikaisempaa, ja sillä pystytään vaikuttamaan suurempaan joukkoon oppilaita kuin suoralla asiakastyöllä. Suomalainen koulupsykologityö on jo pitkään ollut pääasiassa suoraa asiakastyötä, huolimatta yrityksistä muuttaa työn painopistettä konsultoivampaan suuntaan. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin suomalaisten koulupsykologien työajan jakautumista suoran asiakastyön, konsultoivan työn ja työn edellytysten luomisen välille sekä tarkasteltiin konsultoivien työtapojen käyttöä. Lisäksi selvitettiin näissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2010 ja 2016 välillä. Oltiin myös kiinnostuneita, liittyvätkö koulupsykologien omat kokemukset työn merkittävyydestä, vaikuttavuudesta, hyvinvoinnin edistävyydestä ja ongelmien ennaltaehkäisevyydestä siihen, miten paljon työajastaan he käyttivät konsultoivaan työhön. Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa kahdelta mittauskerralta. Tämänkertainen mittaus suoritettiin toistamalla vuonna 2010 toteutettu Internet-kysely. Tieto kyselystä saatettiin vastaajien tietoon Psykologiliiton kautta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen koulupsykologit. Vuoden 2016 aineisto koostui 242 koulupsykologista Suomen kaikista maakunnista, ja vuoden 2010 aineisto 191 koulupsykologista 18 eri maakunnasta. Molemmilla tutkimuskerroilla vastaajista noin puolet oli alle 36 vuotiaita ja hieman yli puolella oli työkokemusta koulupsykologityöstä 0–5 vuotta. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti käyttäen kuvailevia tunnuslukuja sekä epäparametrisia menetelmiä.
Tulokset osoittivat, ettei työajan jakautumisessa ole tapahtunut muutoksia vuosien 2010 ja 2016 välillä, vaan edelleen eniten työaikaa kuluu suoraan asiakastyöhön. Konsultoivan työn määrällä ei ollut yhteyttä siihen, millaiseksi koulupsykologit työnsä kokivat. Tulokset antoivat kuitenkin viitteitä siitä, että konsultoivan koulupsykologityön merkitys on saattanut kasvaa vuosien 2010 ja 2016 välillä. Koulupsykologit toivoivat lisää konsultoivaa koulupsykologityötä, kuten jo vuonna 2010. Lisäksi oppilasmäärät ja koulujen enimmäismäärät olivat pienentyneet. Tällaisen kehityksen jatkuminen saattaisi mahdollistaa muutoksia myös työajan jakautumisessa. Jatkossa on tärkeää tutkia, millaiset asiat estävät ja edistävät konsultoivien työtapojen käyttöä. Tämän tiedon avulla on mahdollista kehittää konkreettisia ja toimivia tapoja konsultoivan koulupsykologityön lisäämiseksi.
Tulokset osoittivat, ettei työajan jakautumisessa ole tapahtunut muutoksia vuosien 2010 ja 2016 välillä, vaan edelleen eniten työaikaa kuluu suoraan asiakastyöhön. Konsultoivan työn määrällä ei ollut yhteyttä siihen, millaiseksi koulupsykologit työnsä kokivat. Tulokset antoivat kuitenkin viitteitä siitä, että konsultoivan koulupsykologityön merkitys on saattanut kasvaa vuosien 2010 ja 2016 välillä. Koulupsykologit toivoivat lisää konsultoivaa koulupsykologityötä, kuten jo vuonna 2010. Lisäksi oppilasmäärät ja koulujen enimmäismäärät olivat pienentyneet. Tällaisen kehityksen jatkuminen saattaisi mahdollistaa muutoksia myös työajan jakautumisessa. Jatkossa on tärkeää tutkia, millaiset asiat estävät ja edistävät konsultoivien työtapojen käyttöä. Tämän tiedon avulla on mahdollista kehittää konkreettisia ja toimivia tapoja konsultoivan koulupsykologityön lisäämiseksi.