Sosiaalinen pääoma ja johtamisen oikeudenmukaisuus määrittelevät sosiaalityön työyksiköitä
Vehviläinen, Eetu (2018-12-11)
Sosiaalinen pääoma ja johtamisen oikeudenmukaisuus määrittelevät sosiaalityön työyksiköitä
Vehviläinen, Eetu
(11.12.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Työpaikan sosiaaliset tekijät vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen. Sosiaalityöntekijät ovat tunnistettu psyykkisen hyvinvoinnin pohjalta riskiryhmäksi. Sosiaalisen pääoman ja johtamisen oikeudenmukaisuuden on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan työntekijöiden terveyden kannalta olennaisia tekijöitä, jotka näkyvät yksittäisten työntekijöiden lisäksi työyksikkötasolla. Työyksikkötason luokittelevalla analyysillä kyetään tunnistamaan ajoissa kaikista kuormittavimmat työyksiköt. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko sosiaalisen pääoman ja johtamisen oikeudenmukaisuuden avulla määritellä sosiaalityön työyksiköitä.
Tutkimuksessa on käytetty aineistona Työterveyslaitoksen Kunta10-seurantatutkimusaineistoa. Aineisto kerättiin vuonna 2014 ja analyyseihin valittiin työntekijät, joiden työyksiköissä oli sosiaalityöntekijöitä ja vähintään kolme työntekijää. Vastaajat yhdistettiin työnantajan rekisterin pohjalta työyksikköihin ja tuloksia käsiteltiin työyksikköjen vastausten keskiarvoina. Sosiaalista pääomaa arvioitiin kahdeksasta väittämästä koostuvalla mittarilla ja päätöksenteon oikeudenmukaisuutta arvioitiin yhdellä väittämällä. Lisäksi kerättiin tieto ovatko vastaajat käyneet kehityskeskusteluja viimeisen 12 kuukauden aikana ja vastaajien ponnisteluiden ja palkkioiden epäsuhtaa arvioitiin kymmenellä kysymyksellä. Työyksiköitä pyrittiin erottelemaan latenttiluokka-analyysin avulla horisontaalisen ja vertikaalisen sosiaalisen pääoman sekä päätöksenteon oikeudenmukaisuuden perusteella. Lisäksi selvitettiin selittävätkö ponnisteluiden ja palkkioiden epäsuhta ja kehityskeskustelujen ryhmään kuulumista.
Tutkimuksessa havaittiin sosiaalityöntekijöiden työyksiköiden luokittuvan kahteen luokkaan, jotka nimettiin yhteisölliseksi ja eriytyneeksi työyksiköksi. Yhteisöllistä työyhteisöä kuvasi korkea työntekijöiden välinen luottamus, korkea luottamus esimiehiin ja päätösten kokeminen oikeudenmukaisina. Eriytynyttä työyhteisöä kuvasi alhainen luottamus työntekijöiden välillä, korkea luottamus esimiehiin ja se, että päätöksiä ei koettu oikeudenmukaisina. Yhteisölliseen työyhteisön kuulumista selittivät vähäinen palkkioiden ja ponnisteluiden epäsuhta sekä pidetyt kehityskeskustelut.
Tämän tutkimuksen perusteella sosiaalityöntekijöiden työyksiköitä voidaan määritellä sosiaalisen pääoman ja johtamisen oikeudenmukaisuuden perusteella. Työyksikön alhainen palkkioiden ja ponnisteluiden epäsuhta ja se, että työyksikössä pidetään kehityskeskusteluita edistävät kuulumista yhteisölliseen työyksikköön. Tulokset mahdollistavat tulevien tutkimusten ja interventioiden kohdistamista juuri tietyille työyksiköille.
Tutkimuksessa on käytetty aineistona Työterveyslaitoksen Kunta10-seurantatutkimusaineistoa. Aineisto kerättiin vuonna 2014 ja analyyseihin valittiin työntekijät, joiden työyksiköissä oli sosiaalityöntekijöitä ja vähintään kolme työntekijää. Vastaajat yhdistettiin työnantajan rekisterin pohjalta työyksikköihin ja tuloksia käsiteltiin työyksikköjen vastausten keskiarvoina. Sosiaalista pääomaa arvioitiin kahdeksasta väittämästä koostuvalla mittarilla ja päätöksenteon oikeudenmukaisuutta arvioitiin yhdellä väittämällä. Lisäksi kerättiin tieto ovatko vastaajat käyneet kehityskeskusteluja viimeisen 12 kuukauden aikana ja vastaajien ponnisteluiden ja palkkioiden epäsuhtaa arvioitiin kymmenellä kysymyksellä. Työyksiköitä pyrittiin erottelemaan latenttiluokka-analyysin avulla horisontaalisen ja vertikaalisen sosiaalisen pääoman sekä päätöksenteon oikeudenmukaisuuden perusteella. Lisäksi selvitettiin selittävätkö ponnisteluiden ja palkkioiden epäsuhta ja kehityskeskustelujen ryhmään kuulumista.
Tutkimuksessa havaittiin sosiaalityöntekijöiden työyksiköiden luokittuvan kahteen luokkaan, jotka nimettiin yhteisölliseksi ja eriytyneeksi työyksiköksi. Yhteisöllistä työyhteisöä kuvasi korkea työntekijöiden välinen luottamus, korkea luottamus esimiehiin ja päätösten kokeminen oikeudenmukaisina. Eriytynyttä työyhteisöä kuvasi alhainen luottamus työntekijöiden välillä, korkea luottamus esimiehiin ja se, että päätöksiä ei koettu oikeudenmukaisina. Yhteisölliseen työyhteisön kuulumista selittivät vähäinen palkkioiden ja ponnisteluiden epäsuhta sekä pidetyt kehityskeskustelut.
Tämän tutkimuksen perusteella sosiaalityöntekijöiden työyksiköitä voidaan määritellä sosiaalisen pääoman ja johtamisen oikeudenmukaisuuden perusteella. Työyksikön alhainen palkkioiden ja ponnisteluiden epäsuhta ja se, että työyksikössä pidetään kehityskeskusteluita edistävät kuulumista yhteisölliseen työyksikköön. Tulokset mahdollistavat tulevien tutkimusten ja interventioiden kohdistamista juuri tietyille työyksiköille.