“Tää yhteinen käsityö on mitä suurimmassa määrin tilakysymys” : Käsityön fyysisen oppimisympäristön kehittämisessä huomioon otettavia tekijöitä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää käsityön fyysisen oppimisympäristön kehittämisessä huomioon otettavia tekijöitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014) mukaisessa käsityön opetuksessa käsityötä opettavien opettajien näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu keskeisistä käsitteistä, joita ovat käsityö, käsityön oppimisympäristö, monimateriaalinen käsityö, kokonainen käsityö ja yhteisopettajuus. Keskeisiä käsitteitä tarkastellaan POPS:n (2014) ja aiheesta tehtyjen aiempien tutkimusten näkökulmasta.

Tutkimuksen kohdejoukon muodostavat kuuden Etelä- ja Länsi-Suomessa sijaitsevan peruskoulun käsityön oppimisympäristöt (n=6) ja niissä käsityötä opettavat opettajat (N=11). Tutkimuksessa mukana olevissa kouluissa tekstiilityön ja teknisen työn työtapojen tilat ovat vierekkäin tai samassa tilakokonaisuudessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla käsityötä opettavia opettajia ja havainnoimalla käsityön oppimisympäristöjä POPS:n (2014) näkökulmasta. Haastattelut toteutettiin viidessä koulussa parihaastatteluna ja yhdessä koulussa yksilöhaastatteluna. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analysoinnin tukena käytettiin käsityötiloista ja oppitunneista tehtyjä havaintoja.

Tutkimustulosten perusteella yhtenäiset, monimateriaaliset käsityötilat ovat edellytys POPS:n (2014) mukaisen käsityön opetuksen toteuttamisessa. Tutkimustulosten mukaan käsityön tilasuunnitteluun liittyviä suurimpia haasteita ovat arkkitehtien puutteellinen ymmärrys käsityön erityistarpeista, suunnitteluajan riittämättömyys sekä se, että tilojen käyttäjien eli opettajien asiantuntijuutta ei arvosteta riittävästi käsityön tilasuunnittelussa. Tutkimuksesta käy ilmi, että tilasuunnitteluprosessin tukena kannattaa tutustua olemassa oleviin ratkaisuihin, sekä konsultoida suunnitelmia kollegoilla ja asiantuntijoilla. Käsityötiloihin liittyvinä haasteina tutkimustuloksista nousevat esille liian pienet, työskentelyä rajoittavat säilytys-, varasto- ja opetustilat. Tutkimustulosten mukaan kalusteiden muunneltavuus ja uudenlainen perustyöpaikka- ja työpisteajattelu tukee monimateriaalisen käsityön toteuttamista. Laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset kalusteet ovat tutkimustulosten mukaan olennainen osa käsityön oppimisympäristöjä. Tutkimustulosten perusteella konesalin ja työstökoneiden sekä uuden teknologian laitteiden, kuten lasertyöstöaseman ja 3D-tulostimien, tarpeellisuus korostuu POPS:n (2014) mukaisessa käsityön opetuksessa. Myös tieto- ja viestintäteknologian laitteet, kuten tietokoneet ja tabletit, ovat tutkimustulosten mukaan tärkeitä kokonaisen käsityöprosessin toteuttamisessa ja dokumentoinnissa.