Kuudesluokkalaisten koettu digitaalinen kompetenssi
Heino, Samuli (2017-11-21)
Kuudesluokkalaisten koettu digitaalinen kompetenssi
Heino, Samuli
(21.11.2017)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017120855503
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017120855503
Tiivistelmä
Suomalainen yhteiskunta elää keskellä digitalisaatiota. Digitalisaation vaikutus kouluissa näkyy vuonna 2016 voimaan astuneissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS), jotka ovat ottaneet huomioon digitalisaation luomalla uudet tieto- ja viestintäteknologian laaja-alaiset
osaamisen tavoitteet. Harjoittelukoulujen yhteistyöverkosto eNorssi on näiden tavoitteiden pohjalta luonut osaamistaulukon, joka konkretisoi POPS:n tavoitteet peruskoulussa opittaviksi taidoiksi. Näiden taitojen luomasta kokonaisuudesta
käytetään termiä digitaalinen kompetenssi. Digitaalisen kompetenssin osa-alueiksi tässä tutkimuksessa määritellään käytännön taidot ja oma tuottaminen, tiedonhaku sekä tutkiva ja luova työskentely, vastuullinen ja turvallinen toiminta
sekä vuorovaikutus ja verkostoituminen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 151 kuudesluokkalaisen oppilaan koettua digitaalista kompetenssia eli itsearviota POPS:n laaja-alaisien osaamisen tavoitteiden hallinnasta. Koettua digitaalista
kompetenssia mitattiin kyselylomakkeella, jossa tutkittavat vastasivat omaa osaamistaan koskeviin väittämiin. Väittämät oli asetettu viisiportaiselle Likert-asteikolle. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Koettua digitaalista kompetenssia verrattiin tutkittavien raportoimiin taustatekijöihin sekä koettuihin oppimisympäristöihin. Oppimisympäristöt on jaettu formaaleihin, non-formaaleihin sekä informaaleihin oppimisympäristöihin. Tuloksista ilmenee, että
oppilaiden koettu digitaalinen kompetenssi on keskimmäistä arvoa parempaa. Tulos vastaa aiempia tutkimuksia koskien suomalaisten oppilaiden koettua osaamista. Oppilaiden taustatekijöillä ei ole yhteyttä koettuun digitaaliseen
kompetenssiin, mutta koettujen oppimisympäristöjen ja koetun digitaalisen kompetenssin välillä havaitaan tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Informaalissa oppimisympäristössä käytännön taidot ja oma tuottaminen -osa-alueen taitoja oppineet kokevat osaavansa ne muita paremmin. Lisäksi
tutkitaan taustatekijöiden yhteyttä koettuihin oppimisympäristöihin ja havaitaan, että sukupuolella ja tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden kanssa käytetyllä
ajalla on yhteys koettuun oppimisympäristöön. Tulosten yleistettävyyden kannalta on huomioitava rajallinen otoskoko sekä tutkittavien koulujen homogeenisyys.
osaamisen tavoitteet. Harjoittelukoulujen yhteistyöverkosto eNorssi on näiden tavoitteiden pohjalta luonut osaamistaulukon, joka konkretisoi POPS:n tavoitteet peruskoulussa opittaviksi taidoiksi. Näiden taitojen luomasta kokonaisuudesta
käytetään termiä digitaalinen kompetenssi. Digitaalisen kompetenssin osa-alueiksi tässä tutkimuksessa määritellään käytännön taidot ja oma tuottaminen, tiedonhaku sekä tutkiva ja luova työskentely, vastuullinen ja turvallinen toiminta
sekä vuorovaikutus ja verkostoituminen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 151 kuudesluokkalaisen oppilaan koettua digitaalista kompetenssia eli itsearviota POPS:n laaja-alaisien osaamisen tavoitteiden hallinnasta. Koettua digitaalista
kompetenssia mitattiin kyselylomakkeella, jossa tutkittavat vastasivat omaa osaamistaan koskeviin väittämiin. Väittämät oli asetettu viisiportaiselle Likert-asteikolle. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Koettua digitaalista kompetenssia verrattiin tutkittavien raportoimiin taustatekijöihin sekä koettuihin oppimisympäristöihin. Oppimisympäristöt on jaettu formaaleihin, non-formaaleihin sekä informaaleihin oppimisympäristöihin. Tuloksista ilmenee, että
oppilaiden koettu digitaalinen kompetenssi on keskimmäistä arvoa parempaa. Tulos vastaa aiempia tutkimuksia koskien suomalaisten oppilaiden koettua osaamista. Oppilaiden taustatekijöillä ei ole yhteyttä koettuun digitaaliseen
kompetenssiin, mutta koettujen oppimisympäristöjen ja koetun digitaalisen kompetenssin välillä havaitaan tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Informaalissa oppimisympäristössä käytännön taidot ja oma tuottaminen -osa-alueen taitoja oppineet kokevat osaavansa ne muita paremmin. Lisäksi
tutkitaan taustatekijöiden yhteyttä koettuihin oppimisympäristöihin ja havaitaan, että sukupuolella ja tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden kanssa käytetyllä
ajalla on yhteys koettuun oppimisympäristöön. Tulosten yleistettävyyden kannalta on huomioitava rajallinen otoskoko sekä tutkittavien koulujen homogeenisyys.