Yritysvetoinen kehitysyhteistyö – Tapaustutkimuksena Suomen BEAM-ohjelma
Haaranen, Anniina (2019-02-11)
Yritysvetoinen kehitysyhteistyö – Tapaustutkimuksena Suomen BEAM-ohjelma
(11.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902195427
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902195427
Tiivistelmä
Kansainvälinen kehitysyhteistyö on muutoksessa. Taloudellinen kehitys on noussut uudelleen kehitystavoitteiden keskiöön ja yrityksistä on tullut merkittäviä kehitystoimijoita. Uusi yritysvetoinen kehitysyhteistyö kohtaa useita haasteita, jotka liittyvät ennen kaikkea yritystoiminnan tavoitteiden ristiriitaisuuteen kehitystavoitteiden kanssa. Toistaiseksi tieteellisessä keskustelussa ei ole käsitelty riittävästi, miten kehitys määritellään yritysvetoisessa kehitysyhteistyössä. Keskityn tapaustutkimuksessani Business Finlandin ja ulkoministeriön yhteiseen Business with Impact (BEAM)-ohjelmaan. Tutkin ensinnäkin, mitä yritysvetoisella kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan aiheen teoriassa ja kuinka BEAM-rahoitusohjelma toteuttaa sitä käytännössä. Toiseksi vertailen, kuinka BEAM-rahoitusohjelman yritysten käsitykset kehityksestä ja niiden kohdemaat vastaavat Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Kolmanneksi tarkastelen BEAM-ohjelman soveltumista kehitysinstrumenttina Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavutteluun ja ehdotan, miten samankaltaisia instrumentteja olisi tulevaisuudessa hyödyllistä kehittää.
Tutkimuksen aineisto koostuu 21 yrityshaastattelusta, Suomen valtioneuvoston kehityspoliittisesta selonteosta ja -tulosraportista sekä BEAM-ohjelman väliarviointitapahtuman muistiinpanoista. Analysoin aineiston teemoittelevalla sisällönanalyysilla. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että yritykset määrittelevät kehitystavoitteet ja -vaikutukset normaalin liiketoimintansa kautta, mikä muistuttaa teoreettisesti valinnaista yritysvastuuta. Yritysten hankkeiden yleistavoitteet eivät usein sisällä kehitystavoitteita, eikä hankkeissa keskitytä paikallisten osallisuuteen. Yritykset kohdistavat liiketoimintansa ennen kaikkea globaalin Etelän keskitulotason maihin maksukykyisille henkilöille. Näiden vuoksi BEAM-ohjelma ei tue täysin Suomen kehityspolitiikkaa, jonka tavoitteena on ennen kaikkea eriarvoisuuden vähentäminen. Lisäksi BEAM-ohjelman avulla kehitysvaikutusten saavuttaminen on haastavaa yritysten projektien ollessa lyhytkestoisia ja suuntautuessa vain tuotekehitykseen. Tutkimuksen perusteella on syytä pohtia, onko yritysvetoinen kehitysyhteistyö ainoastaan köyhille kohdistuvaa liiketoimintaa tai yritysvastuun noudattamista varsinaisen kehitysyhteistyön sijaan.
Tutkimuksen aineisto koostuu 21 yrityshaastattelusta, Suomen valtioneuvoston kehityspoliittisesta selonteosta ja -tulosraportista sekä BEAM-ohjelman väliarviointitapahtuman muistiinpanoista. Analysoin aineiston teemoittelevalla sisällönanalyysilla. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että yritykset määrittelevät kehitystavoitteet ja -vaikutukset normaalin liiketoimintansa kautta, mikä muistuttaa teoreettisesti valinnaista yritysvastuuta. Yritysten hankkeiden yleistavoitteet eivät usein sisällä kehitystavoitteita, eikä hankkeissa keskitytä paikallisten osallisuuteen. Yritykset kohdistavat liiketoimintansa ennen kaikkea globaalin Etelän keskitulotason maihin maksukykyisille henkilöille. Näiden vuoksi BEAM-ohjelma ei tue täysin Suomen kehityspolitiikkaa, jonka tavoitteena on ennen kaikkea eriarvoisuuden vähentäminen. Lisäksi BEAM-ohjelman avulla kehitysvaikutusten saavuttaminen on haastavaa yritysten projektien ollessa lyhytkestoisia ja suuntautuessa vain tuotekehitykseen. Tutkimuksen perusteella on syytä pohtia, onko yritysvetoinen kehitysyhteistyö ainoastaan köyhille kohdistuvaa liiketoimintaa tai yritysvastuun noudattamista varsinaisen kehitysyhteistyön sijaan.