Partikkelit negatiivisessa asennoitumisessa : katsaus Facebook-keskustelujen affekteihin
Lehti, Carita (2019-01-29)
Partikkelit negatiivisessa asennoitumisessa : katsaus Facebook-keskustelujen affekteihin
(29.01.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902205753
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902205753
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee negatiivista asennoitumista asynkronisessa teknologiavälitteisessä viestinnässä, ja sen tärkein päämäärä on selvittää, miten partikkelit vaikuttavat asenteen ilmaisuun. Valotan tutkielmassani partikkelien asennoitumiseen liittyviä tehtäviä, partikkelien korostuskeinoja sekä partikkelien kontekstisidonnaisuuden astetta. Lisäksi tarkastelen partikkelien suhdetta affektin ilmaisuun.
Pyrin tutkimuksellani tuottamaan uutta tietoa sekä partikkelintutkimuksen että digitaalisen vuorovaikutustutkimuksen kentälle, mutta samalla pyrin myös kehittämään asynkronisen viestinnän tutkimusmetodiikkaa. Yhdistelen kokeilevasti suhtautumisen teoriaa sekä keskustelunanalyysiä, ja lisäksi olen käyttänyt tutkimuksessa sisällönanalyysiä sekä diskurssianalyyttistä tutkimusotetta.
Tutkielma on vahvan aineistolähtöinen paitsi metodiikaltaan mutta myös aineistonkäsittelyn tyyliltään. Aineisto koostuu Naistenhuone-nimisen Facebook-ryhmän kommenteista, jotka olen koonnut tarkasteltavaksi syksyllä 2018. Hahmotin yleiskuvan kyseisessä ryhmässä ilmenevistä negatiivisen asennoitumisen keinoista ja valitsin analysoitavaksi yhteensä 70 kommenttia, jotka sisältävät partikkelin ja jotka myötäilevät ryhmän yleistä kielenkäyttöä.
Tutkimustulokset osoittavat partikkeleilla olevan asenteisia, dialogisia, reaktiivisia ja affektiivisia käyttötapoja. Kaikki mainitut tavat ovat kuitenkin hyvin kontekstisidonnaisia, sillä partikkelin vuoronsisäisellä paikalla, kommentin muilla mahdollisilla affektiivisilla aineksilla sekä keskusteluketjun muulla sisällöllä on vaikutusta partikkelin implikaatioihin. Tulokset osoittavat myös affektiivisen partikkelin korostamisen lisäävän kommentin affektiivisuutta. Kirjoittaja voi tehdä useanlaisia valintoja korostamisen suhteen, sillä partikkelia on mahdollista korostaa sekä erilaisin tekstuaalisin ratkaisuin että muualla kommentissa olevin elementein. Esitän tutkielmassani myös konventionaalisimpienkin partikkelien olevan vahvan kontekstisidonnaisia, sillä myös semanttisesti kiteytynyt partikkeli tulkitaan vasten esiintymisympäristöään ja -tilannettaan.
Tutkimuksen tulokset antavat lisätietoa yleisesti Facebookin keskusteludynamiikasta niin asennoitumisen, yleisen vuorovaikutuksen kuin tunneviestinnänkin näkökulmasta. Koska teknologiavälitteinen tunneviestintä lisääntyy ja muokkaantuu jatkuvasti, myös tutkimusmetodien jatkuva kehittäminen on tarpeellista. Tutkimukseni osoittaa, että monipuolistuvan kommunikaation tarkastelu edellyttää monimetodista tutkimusotetta sekä poikkitieteellistä lähestymistapaa.
Pyrin tutkimuksellani tuottamaan uutta tietoa sekä partikkelintutkimuksen että digitaalisen vuorovaikutustutkimuksen kentälle, mutta samalla pyrin myös kehittämään asynkronisen viestinnän tutkimusmetodiikkaa. Yhdistelen kokeilevasti suhtautumisen teoriaa sekä keskustelunanalyysiä, ja lisäksi olen käyttänyt tutkimuksessa sisällönanalyysiä sekä diskurssianalyyttistä tutkimusotetta.
Tutkielma on vahvan aineistolähtöinen paitsi metodiikaltaan mutta myös aineistonkäsittelyn tyyliltään. Aineisto koostuu Naistenhuone-nimisen Facebook-ryhmän kommenteista, jotka olen koonnut tarkasteltavaksi syksyllä 2018. Hahmotin yleiskuvan kyseisessä ryhmässä ilmenevistä negatiivisen asennoitumisen keinoista ja valitsin analysoitavaksi yhteensä 70 kommenttia, jotka sisältävät partikkelin ja jotka myötäilevät ryhmän yleistä kielenkäyttöä.
Tutkimustulokset osoittavat partikkeleilla olevan asenteisia, dialogisia, reaktiivisia ja affektiivisia käyttötapoja. Kaikki mainitut tavat ovat kuitenkin hyvin kontekstisidonnaisia, sillä partikkelin vuoronsisäisellä paikalla, kommentin muilla mahdollisilla affektiivisilla aineksilla sekä keskusteluketjun muulla sisällöllä on vaikutusta partikkelin implikaatioihin. Tulokset osoittavat myös affektiivisen partikkelin korostamisen lisäävän kommentin affektiivisuutta. Kirjoittaja voi tehdä useanlaisia valintoja korostamisen suhteen, sillä partikkelia on mahdollista korostaa sekä erilaisin tekstuaalisin ratkaisuin että muualla kommentissa olevin elementein. Esitän tutkielmassani myös konventionaalisimpienkin partikkelien olevan vahvan kontekstisidonnaisia, sillä myös semanttisesti kiteytynyt partikkeli tulkitaan vasten esiintymisympäristöään ja -tilannettaan.
Tutkimuksen tulokset antavat lisätietoa yleisesti Facebookin keskusteludynamiikasta niin asennoitumisen, yleisen vuorovaikutuksen kuin tunneviestinnänkin näkökulmasta. Koska teknologiavälitteinen tunneviestintä lisääntyy ja muokkaantuu jatkuvasti, myös tutkimusmetodien jatkuva kehittäminen on tarpeellista. Tutkimukseni osoittaa, että monipuolistuvan kommunikaation tarkastelu edellyttää monimetodista tutkimusotetta sekä poikkitieteellistä lähestymistapaa.