Support for nurses’ ethical competence − organizational and individual support by nurse leaders
Poikkeus, Tarja (2019-03-29)
Support for nurses’ ethical competence − organizational and individual support by nurse leaders
(29.03.2019)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7529-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7529-7
Tiivistelmä
Nurse leaders play a vital role in supporting nurses’ ethical competence. The first aim of the research underlying this thesis was to analyze of support for nurses’ ethical competence from the perspective of both nurses and nurse leaders based on earlier theoretical literature and empirical data. Secondly, the aim was to analyze the relationships between organizational and individual support, and nurses’ ethical competence. Furthermore, the relationships between ethical competence, ethical safety and work satisfaction were covered. The ultimate goal was to produce, in the field of professional nursing ethics, knowledge regarding nurse leaders support for nurses’ ethical competence, to improve nurses’ ethical safety and enhance their work satisfaction.
This research was carried out in two phases. During phase I, four literature reviews in MEDLINE, Ovid Nursing and British Nursing Index databases were conducted to explore knowledge on organizational and individual support for nurses’ ethical competence, ethical safety and work satisfaction. Moreover, a cross-sectional survey in two university hospitals in Finland was employed to analyze nurse leaders (N=539, n=198, response rate 37 %) support for nurses’ ethical competence during recruitment and performance reviews. Phase II was characterized by the development and testing of the Ethical Competence Support instrument (EthiCS). To analyze the relationships between main concepts, descriptive and cross-sectional correlational survey design was used. Empirical data were retrieved from both nurses (N=1100, n=298, response rate= 26%) and their nurse leaders (N=1100, n=193, response rate= 16%). The data analysis methods used in this study were descriptive and inferential statistics including regression analysis and path analysis and content analysis for open-ended questions.
The results showed that perceptions of organizational support were low among nurses and average among nurse leaders. Nurses reported moderate levels of individual support and nurse leaders at average level. Organizational and individual support was found to directly and positively correlate with nurses’ ethical competence. Furthermore, ethical competence was positively correlated with nurses’ ethical safety and work satisfaction. Finally, the results showed that nurse leaders can leverage both organizational and individual support to improve nurses’ ethical competence, which, in turn, contributes to ethical safety and work satisfaction.
Nurse leaders need to adopt a variety of activities to support nurses’ ethical competence, like creation of ethics policy statements, support for multidisciplinary discussion of ethical issues, ethics education, empowering nurses to handle and solve ethical problems and providing feedback on nurses’ ethical actions. Future research should employ interventional studies that aim to identify the ways in which nurse leaders leverage organizational and individual measures to support nurses’ ethical competence. Sairaanhoitajien eettisen osaamisen tukeminen – hoitotyön johtajan organisatorinen ja yksilöllinen tuki
Hoitotyön johtajat ovat keskeisessä asemassa sairaanhoitajien eettisen osaamisen tukemisessa. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli analysoida sairaanhoitajien eettisen osaamiseen tukemista sekä sairaanhoitajien että hoitotyön johtajien näkökulmasta, perustuen aikaisempaan kirjallisuuteen ja empiiriseen aineistoon. Toiseksi, tavoitteena oli analysoida organisatorisen ja yksilöllisen tuen yhteyttä sairaanhoitajan eettisen osaamisen, eettiseen turvallisuuteen ja työtyytyväisyyteen. Lisäksi tutkittiin eettisen osaamisen yhteyttä eettiseen turvallisuuteen ja työtyytyväisyyteen. Lopullisena tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitotyön ammattietiikan alueella siitä, miten hoitotyön johtajat voivat tukea sairaanhoitajien eettistä osaamista, parantaa sairaanhoitajien eettistä turvallisuutta ja vahvistaa heidän työtyytyväisyyttä.
Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin neljä MEDLINE-, Ovid- ja British Nursing Index -tietokantaan tehtyä kirjallisuuskatsausta. Lisäksi kahdessa yliopistollisessa sairaalassa tehtiin poikkileikkaustutkimus, jossa analysoitiin, miten hoitotyön johtajat (N = 539, n = 198, vastausprosentti 37%) tukevat sairaanhoitajan eettistä osaamista rekrytoinnin ja kehityskeskustelujen aikana. Toisessa vaiheessa kehitettiin ja testattiin eettisen osaamisen tukemisen mittaria (EthiCS). Analysoitaessa keskeisten käsitteiden välisiä suhteita käytettiin kuvailevaa ja poikkileikkaavaa korrelaatiotutkimusta. Empiirinen aineisto kerättiin sairaanhoitajilta (N = 1100, n = 298, vastausprosentti = 26%) ja heidän hoitotyön johtajilta (N = 1100, n = 193, vastausprosentti = 16%). Tässä tutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät olivat kuvailevia ja tilastollisen päättelyn menetelmiä, kuten regressioanalyysi ja polkuanalyysi sekä laadullinen sisällön analyysi avoimille kysymyksille.
Tulokset osoittavat, että eettisen osaamisen organisatorinen tuki oli alhainen sairaanhoitajien mielestä ja kohtalainen hoitotyön johtajien mielestä. Sairaanhoitajat raportoivat yksilöllisen tuen olevan alhaisella tasolla ja hoitotyön johtajien mielestä se oli kohtalaisella tasolla. Organisatorinen ja yksilöllinen tuki olivat yhteydessä eettiseen osaamiseen. Vastaavasti eettisellä osaamisella oli positiivinen yhteys sairaanhoitajien eettiseen turvallisuuteen ja työtyytyväisyyteen. Hoitotyön johtajien organisatorinen ja yksilöllinen tuki paransi sairaanhoitajien eettistä osaamista, mikä puolestaan edisti heidän eettistä turvallisuuttaan ja työtyytyväisyyttään.
Hoitotyön johtajien olisi otettava käyttöön erilaisia tapoja tukea sairaanhoitajien eettistä osaamista; laadittava eettisten toimintatapojen suosituksia, tuettava moniammatillista keskustelua, etiikan koulutusta, eettisten ongelmien käsittelyä ja palautteen antamista eettisestä toiminnasta. Tulevaisuudessa tutkimuksen tulee kohdistua hoitotyön interventioiden kehittämiseen organisatoriselle ja yksilölliselle tuelle sairaanhoitajien eettiseen osaamiseen.
This research was carried out in two phases. During phase I, four literature reviews in MEDLINE, Ovid Nursing and British Nursing Index databases were conducted to explore knowledge on organizational and individual support for nurses’ ethical competence, ethical safety and work satisfaction. Moreover, a cross-sectional survey in two university hospitals in Finland was employed to analyze nurse leaders (N=539, n=198, response rate 37 %) support for nurses’ ethical competence during recruitment and performance reviews. Phase II was characterized by the development and testing of the Ethical Competence Support instrument (EthiCS). To analyze the relationships between main concepts, descriptive and cross-sectional correlational survey design was used. Empirical data were retrieved from both nurses (N=1100, n=298, response rate= 26%) and their nurse leaders (N=1100, n=193, response rate= 16%). The data analysis methods used in this study were descriptive and inferential statistics including regression analysis and path analysis and content analysis for open-ended questions.
The results showed that perceptions of organizational support were low among nurses and average among nurse leaders. Nurses reported moderate levels of individual support and nurse leaders at average level. Organizational and individual support was found to directly and positively correlate with nurses’ ethical competence. Furthermore, ethical competence was positively correlated with nurses’ ethical safety and work satisfaction. Finally, the results showed that nurse leaders can leverage both organizational and individual support to improve nurses’ ethical competence, which, in turn, contributes to ethical safety and work satisfaction.
Nurse leaders need to adopt a variety of activities to support nurses’ ethical competence, like creation of ethics policy statements, support for multidisciplinary discussion of ethical issues, ethics education, empowering nurses to handle and solve ethical problems and providing feedback on nurses’ ethical actions. Future research should employ interventional studies that aim to identify the ways in which nurse leaders leverage organizational and individual measures to support nurses’ ethical competence.
Hoitotyön johtajat ovat keskeisessä asemassa sairaanhoitajien eettisen osaamisen tukemisessa. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli analysoida sairaanhoitajien eettisen osaamiseen tukemista sekä sairaanhoitajien että hoitotyön johtajien näkökulmasta, perustuen aikaisempaan kirjallisuuteen ja empiiriseen aineistoon. Toiseksi, tavoitteena oli analysoida organisatorisen ja yksilöllisen tuen yhteyttä sairaanhoitajan eettisen osaamisen, eettiseen turvallisuuteen ja työtyytyväisyyteen. Lisäksi tutkittiin eettisen osaamisen yhteyttä eettiseen turvallisuuteen ja työtyytyväisyyteen. Lopullisena tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitotyön ammattietiikan alueella siitä, miten hoitotyön johtajat voivat tukea sairaanhoitajien eettistä osaamista, parantaa sairaanhoitajien eettistä turvallisuutta ja vahvistaa heidän työtyytyväisyyttä.
Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin neljä MEDLINE-, Ovid- ja British Nursing Index -tietokantaan tehtyä kirjallisuuskatsausta. Lisäksi kahdessa yliopistollisessa sairaalassa tehtiin poikkileikkaustutkimus, jossa analysoitiin, miten hoitotyön johtajat (N = 539, n = 198, vastausprosentti 37%) tukevat sairaanhoitajan eettistä osaamista rekrytoinnin ja kehityskeskustelujen aikana. Toisessa vaiheessa kehitettiin ja testattiin eettisen osaamisen tukemisen mittaria (EthiCS). Analysoitaessa keskeisten käsitteiden välisiä suhteita käytettiin kuvailevaa ja poikkileikkaavaa korrelaatiotutkimusta. Empiirinen aineisto kerättiin sairaanhoitajilta (N = 1100, n = 298, vastausprosentti = 26%) ja heidän hoitotyön johtajilta (N = 1100, n = 193, vastausprosentti = 16%). Tässä tutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät olivat kuvailevia ja tilastollisen päättelyn menetelmiä, kuten regressioanalyysi ja polkuanalyysi sekä laadullinen sisällön analyysi avoimille kysymyksille.
Tulokset osoittavat, että eettisen osaamisen organisatorinen tuki oli alhainen sairaanhoitajien mielestä ja kohtalainen hoitotyön johtajien mielestä. Sairaanhoitajat raportoivat yksilöllisen tuen olevan alhaisella tasolla ja hoitotyön johtajien mielestä se oli kohtalaisella tasolla. Organisatorinen ja yksilöllinen tuki olivat yhteydessä eettiseen osaamiseen. Vastaavasti eettisellä osaamisella oli positiivinen yhteys sairaanhoitajien eettiseen turvallisuuteen ja työtyytyväisyyteen. Hoitotyön johtajien organisatorinen ja yksilöllinen tuki paransi sairaanhoitajien eettistä osaamista, mikä puolestaan edisti heidän eettistä turvallisuuttaan ja työtyytyväisyyttään.
Hoitotyön johtajien olisi otettava käyttöön erilaisia tapoja tukea sairaanhoitajien eettistä osaamista; laadittava eettisten toimintatapojen suosituksia, tuettava moniammatillista keskustelua, etiikan koulutusta, eettisten ongelmien käsittelyä ja palautteen antamista eettisestä toiminnasta. Tulevaisuudessa tutkimuksen tulee kohdistua hoitotyön interventioiden kehittämiseen organisatoriselle ja yksilölliselle tuelle sairaanhoitajien eettiseen osaamiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2824]