Objektiivisuus luonnontieteissä ja ihmistieteissä
Haarakallio, Tuuli (2019-03-13)
Objektiivisuus luonnontieteissä ja ihmistieteissä
Haarakallio, Tuuli
(13.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903159040
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903159040
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on yleisluontoisesti tarkastella objektiivisuutta luonnontieteissä ja ihmistieteissä vertailevasta näkökulmasta. Luonnontieteiden ja ihmistieteiden objektiivisuutta vertaillaan erityisesti objektiivisuuskäsitysten, arvolatautuneisuuden sekä tieteellisten metodologioiden perusteella. Kaikkiin näihin seikkoihin liittyy eroavaisuuksia jo sen takia, että luonnon- ja ihmistieteiden tutkimuskohteet eroavat toisistaan: luonnontiede keskittyy fyysiseen luontoon ja sen eri tasoihin ja ilmiöihin, kun taas ihmistieteen kohteena ovat ihminen ja inhimilliset ilmiöt eri tasoineen, esimerkiksi mieli, kulttuuri ja taide.
Vallitsevan näkemyksen mukaan luonnontieteitä pidetään ihmistieteitä objektiivisempina, mutta luonnontieteellisessäkin tutkimuksessa on heikkoja kohtia, joissa objektiivisuus voi horjua. Tutkielmassa tarkastellaan ihmistieteiden lisäksi myös luonnontieteiden objektiivisuutta kriittisesti, mutta selitetään myös, miksi luonnontieteiden pitäminen ihmistieteitä objektiivisempina on aiheellista. Osaltaan pohditaan sitäkin, onko objektiivinen tieto mahdollista ylipäätään. Objektiivisuuden mahdollisuuden kieltäminen ei ole kovin suosittu ajatus varsinkaan luonnontieteilijöiden keskuudessa. Lopuksi päädytään filosofiseen pohdintaan siitä, että objektiivisuuskäsityksiä tarvitaan mahdollisesti kaksi.
Vallitsevan näkemyksen mukaan luonnontieteitä pidetään ihmistieteitä objektiivisempina, mutta luonnontieteellisessäkin tutkimuksessa on heikkoja kohtia, joissa objektiivisuus voi horjua. Tutkielmassa tarkastellaan ihmistieteiden lisäksi myös luonnontieteiden objektiivisuutta kriittisesti, mutta selitetään myös, miksi luonnontieteiden pitäminen ihmistieteitä objektiivisempina on aiheellista. Osaltaan pohditaan sitäkin, onko objektiivinen tieto mahdollista ylipäätään. Objektiivisuuden mahdollisuuden kieltäminen ei ole kovin suosittu ajatus varsinkaan luonnontieteilijöiden keskuudessa. Lopuksi päädytään filosofiseen pohdintaan siitä, että objektiivisuuskäsityksiä tarvitaan mahdollisesti kaksi.