Totuudenetsijät : vuosisadanvaihteen okkulttuuri ja moderni henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan modernisaation puristuksessa muuntuvan uskonnollisuuden sijaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen taiteessa. Katse tarkennetaan kolmen suomalaistaiteilijan – Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) – teoksiin ja niitä ympäröiviin aikalaiskeskusteluihin. Tavoitteena on valottaa niitä hankalasti hahmotettavissa olevia paikkoja ja rooleja, joita yksilökeskeisemmäksi muuntunut ja länsimaiseen esoteerisuuteen herkästi taipuva henkisyys on modernissa taiteessa saanut.

Tutkimuksen ydinaineiston muodostavat Gallen-Kallelan, Halosen ja Simbergin kristillisiin ympäristöihin tekemät teokset, joiden suhde perinteiseen kristinuskoon on jännitteinen. Ydinaineisto koostuu Porissa sijaitsevaa Juséliuksen hautakappelia ja Tampereen Johanneksen kirkkoa (nyk. Tuomiokirkkoa) varten tehdyistä kuva-aineistoista sekä Halosen alttaritauluista luonnoksineen. Aineistoa on koostettu myös kirjallisista lähteistä, muun muassa taiteilijoiden kirjeistä, muistiinpanoista ja julkisista kirjoituksista.

Tutkimus asettuu uskontotieteen ja taiteentutkimuksen välimaastoon, ja siinä tuotetaan uudenlaista lähestymistapaa modernin taiteen esoteerisuuden ja henkisyyden tarkastelemiseksi. Tulkintamenetelmät ovat yhtäältä kuva-analyyttisiä ja toisaalta menneisyyden teksteihin keskittyviä. Teoksia lähilukemalla sekä kuvien sarjoja tai kuvien ja tekstien vuoropuhelua seuraamalla nostetaan esiin teemoja, jotka kiinnittyvät ajan esoteerisiin keskusteluihin. Nämä keskustelut muodostavat tärkeän osan vuosisadanvaihteessa kukoistanutta heterogeenisen henkisyyden miljöötä, joka määrittyy okkulttuuriksi.

Okkulttuurin lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään uskontososiologiasta omaksuttua etsijän käsitettä. Gallen-Kallelaa, Halosta ja Simbergiä tarkastellaan etsijöinä, joilla on aktiivinen rooli paitsi esoteerisuuteen ja heterogeenisempään henkisyyteen kiinnittyvän uskonnollisuuden tuottajina myös uudenlaisen, henkisemmäksi ymmärretyn taiteen tekijöinä ja määrittelijöinä. Tutkimuksessa kysytään, miten taiteilijat tuottivat teoksissaan ja puheissaan ’henkisyyttä’, jossa yhdistyivät ajatukset aidosta uskonnollisuudesta ja henkisestä taiteesta. Millaisia ilmaisuja etsijyys ja taiteen henkisyys saavat Juséliuksen mausoleumissa, Tampereen Johanneksen kirkossa ja Halosen alttaritauluissa?

Tutkimus tarjoaa uutta tietoa Gallen-Kallelan, Halosen ja Simbergin taiteen yhteyksistä länsimaiseen esoteerisuuteen ja siihen henkisyyteen, jolla on nähty olevan merkittävä sija nykypäivän uskonnollisuudessa. Se osoittaa suomalaistaiteilijoiden ammentaneen ideoita taiteeseensa, työskentelyynsä ja taidekäsitykseensä muun muassa teosofiasta, spiritualismista, psyykkisestä tutkimuksesta, swedenborgilaisuudesta ja tolstoilaisuudesta.

Truth Seekers: Fin-de-Siècle Occulture and Modern Spirituality in the Art of Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen and Hugo Simberg

The study examines the role that religiosity, shifting with the pressures of modernization, has in finde-siècle art. The focus is on the artwork of three Finnish artists—Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), Pekka Halonen (1865–1933) and Hugo Simberg (1873–1917)—and on discourses that surrounded their art pieces. The aim is to illuminate those obscure places and roles that more individual spirituality and Western esotericism have taken in modern art.

The core material for the study consists of the works of Gallen-Kallela, Halonen and Simberg made for Christian settings, even though they have a charged relationship with traditional Christianity. The core data comprises visual materials made for Jusélius’ mausoleum in Pori and for St. John’s Church in Tampere (nowadays Tampere Cathedral), as well as the altarpieces made by Halonen. Additional research material has been gathered from literary sources, such as letters, notes and public writings by the artists.

The research situates itself in the area between the Study of Religion and Art Studies, and it provides a new type of approach to explore esotericism and spirituality in modern art. The methods for interpretations include, on one hand, visual analysis, and on the other hand, readings of textual materials. By analyzing the artwork and by following the set of images, or the dialogue between the images and texts, it is possible to identify themes related to the esoteric discourses of the time. These discussions form an important part of the heterogeneous spiritual milieu, which was flourishing at the turn of the 20th century and can be defined as occulture.

In addition to using occulture, the research benefits from the concept of seekership adopted from the sociology of religion. Gallen-Kallela, Halonen and Simberg are regarded as seekers, who had an active role not only as producers of religiosity connected to esotericism but also makers and definers of a new kind of art which was understood to be more spiritual. The research asks how the artists produced in their artwork and writings a discourse that combined the ideas of genuine religiosity and spiritual art. What kind of expressions do seeking and the spirituality of art find in Jusélius’ mausoleum, at St. John’s in Tampere and in Halonen’s altarpieces?

The study offers new insights into the connections between the art of Gallen-Kallela, Halonen and Simberg and Western esotericism, as well heterogeneous spirituality, which has been seen as having a significant place in today’s religiosity. It shows that Finnish artists have drawn into their art, into their work and into their conception of art ideas from, among other things, Theosophy, spiritualism, psychical research, Swedenborgianism and Tolstoyism.