Tyksissä vuonna 2015 liuotushoidettujen aivoinfarktipotilaiden sairaalan ulkopuoliset viiveet
Huhtanen, Heidi (2019-04-26)
Tyksissä vuonna 2015 liuotushoidettujen aivoinfarktipotilaiden sairaalan ulkopuoliset viiveet
(26.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050214002
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050214002
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Suurin osa AVH:istä on aivoinfarkteja. Liuotushoito on aivoinfarktin hoidossa tehokas, mikäli hoito aloitetaan 4,5 tunnin sisällä sairastumisesta. Sairaalan sisäiset hoitoviiveet AVH:öön sairastuneilla potilailla ovat Suomessa saatu laskemaan alle kansainvälisten suositusrajojen, mutta sairaalan ulkopuoliset viiveet ovat pysyneet tasaisesti yli 60 minuutissa. Sairaalan ulkopuolisia viiveitä on tutkittu Suomessa vasta vähän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut kartoittaa Tyksissä vuonna 2015 liuotushoidettujen aivoinfarktipotilaiden sairaalan ulkopuolisia viiveitä ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimusaineisto on kerätty retrospektiivisesti Tyksin liuotusrekisteristä ja tiedot tutkittavista kerättiin sähköisestä potilasjärjestelmästä sekä ensihoitokaavakkeista. Aineistoksi otettin ambulanssilla tuodut potilaat, joita oli yhteensä 154. Tutkittavilta tarkasteltiin oireiden alkamisesta sairaalaan saapumiseen kestänyttä viivettä ja sen eri osaviiveitä, joista tärkeimmät ovat avun hälyttämiseen kulunut aika (onset-to-alarm time, OAT) sekä ensihoidon kohteessa käyttämä aika (on-scene time, OST). Aineisto jaettiin vielä osaryhmiin sen mukaan, oliko potilaan primaarihoitopaikka Tyks vai muu terveydenhuollon yksikkö, oliko potilaasta tehty ennen sairaalaan tuloa AVH-hälytys, oliko infarkti etuverenkierron tai takaverenkierron alueella sekä mihin vuorokauden- ja vuodenaikaan oireet alkoivat.
Aineistossa oireiden alusta sairaalaan saapumiseen kestäneen viiveen mediaani oli 90 minuuttia. OAT:n mediaani oli 26 minuuttia ja OST:n mediaani oli 17 minuuttia. Kansainvälisten suositusten mukaan OST:n tulisi olla alle 15 minuuttia, joten Tyksin alueella vuonna 2015 tämä tavoite ei täyttynyt. OST oli pidempi potilailla, joilla oli takaverenkiertohäiriö tai joista ensihoito oli konsultoinut lääkäriä. OAT:tä pidentäviä tekijöitä oli takaverenkiertohäiriö, silminnäkijöiden puuttuminen sairastumistilanteessa sekä sairastuminen yö- tai kesäaikaan. Sairaalanulkopuolisten viiveiden lyhentämiseksi tulisi edistää maallikoiden kykyä tunnistaa AVH välitöntä hoitoa vaativaksi tilaksi sekä tehostaa ensihoidon toimintaa pyrkimällä siihen, että potilaan luona tehtäisiin vain välttämättömimmät toimenpiteet.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut kartoittaa Tyksissä vuonna 2015 liuotushoidettujen aivoinfarktipotilaiden sairaalan ulkopuolisia viiveitä ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimusaineisto on kerätty retrospektiivisesti Tyksin liuotusrekisteristä ja tiedot tutkittavista kerättiin sähköisestä potilasjärjestelmästä sekä ensihoitokaavakkeista. Aineistoksi otettin ambulanssilla tuodut potilaat, joita oli yhteensä 154. Tutkittavilta tarkasteltiin oireiden alkamisesta sairaalaan saapumiseen kestänyttä viivettä ja sen eri osaviiveitä, joista tärkeimmät ovat avun hälyttämiseen kulunut aika (onset-to-alarm time, OAT) sekä ensihoidon kohteessa käyttämä aika (on-scene time, OST). Aineisto jaettiin vielä osaryhmiin sen mukaan, oliko potilaan primaarihoitopaikka Tyks vai muu terveydenhuollon yksikkö, oliko potilaasta tehty ennen sairaalaan tuloa AVH-hälytys, oliko infarkti etuverenkierron tai takaverenkierron alueella sekä mihin vuorokauden- ja vuodenaikaan oireet alkoivat.
Aineistossa oireiden alusta sairaalaan saapumiseen kestäneen viiveen mediaani oli 90 minuuttia. OAT:n mediaani oli 26 minuuttia ja OST:n mediaani oli 17 minuuttia. Kansainvälisten suositusten mukaan OST:n tulisi olla alle 15 minuuttia, joten Tyksin alueella vuonna 2015 tämä tavoite ei täyttynyt. OST oli pidempi potilailla, joilla oli takaverenkiertohäiriö tai joista ensihoito oli konsultoinut lääkäriä. OAT:tä pidentäviä tekijöitä oli takaverenkiertohäiriö, silminnäkijöiden puuttuminen sairastumistilanteessa sekä sairastuminen yö- tai kesäaikaan. Sairaalanulkopuolisten viiveiden lyhentämiseksi tulisi edistää maallikoiden kykyä tunnistaa AVH välitöntä hoitoa vaativaksi tilaksi sekä tehostaa ensihoidon toimintaa pyrkimällä siihen, että potilaan luona tehtäisiin vain välttämättömimmät toimenpiteet.