Kotihemodialyysiä edistävät ja estävät tekijät potilaan, henkilökunnan ja organisaation näkökulmasta
Salmi, Pia (2019-04-01)
Kotihemodialyysiä edistävät ja estävät tekijät potilaan, henkilökunnan ja organisaation näkökulmasta
Salmi, Pia
(01.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041612636
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041612636
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa kotihemodialyysin edistäviä ja estäviä tekijöitä, potilaan, henkilökunnan ja organisaation näkökulmasta. Tutkimuskysymykset olivat ” Mitkä ovat kotihemodialyysiä edistävät tekijät potilaan, henkilökunnan ja organisaation näkökulmasta?” ja ”Mitkä ovat kotihemodialyysiä estävät tekijät potilaan, henkilökunnan ja organisaation näkökulmasta?”.
Tutkimus toteutettiin integratiivisella kirjallisuuskatsauksella. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin tietoa CINAHL (EBSCO) & PUBMED tietokannoista. Mukaan valittiin 26 tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Edistäviä tekijöitä potilaalle olivat mm. riittävän ajoissa annettu informaatio hoitovaihtoehdoista. Tieto lisäsi potilaan halukkuutta valita hoitomuodoksi kotihemodialyysi. Annettuun informaatioon vaikuttivat henkilökunnan tietoisuus ja kokemus kotihemodialyysistä. Henkilökunnan näkökulmasta edistäviä tekijöitä olivat mm. toimiva ja hyvin suunniteltu pre-dialyysiohjelma. Se lisäsi potilaiden määrää ja teki henkilökunnan työstä organisoidumpaa ja tavoitteellisempaa. Organisaatiolle kotihemodialyysi on kustannustehokasta hoitoa, joka on sairaalassa toteutettavaa dialyysihoitoa edullisempaa.
Estäviä tekijöitä olivat potilaan kannalta riittämätön tai liian myöhään annettu informaatio kotihemodialyysistä hoitovaihtoehtona. Potilaan hemodialyysi aloitettiin myöhäisen tiedonsaannin vuoksi sairaalassa, jonka jälkeen kotiin siirtyminen oli käytännössä vaikeaa. Henkilökunnan vähäinen tai puutteellinen tietämys, mielenkiinto ja kokemus kotihemodialyysistä estivät potilaalle suunnatun asiallisen informaation hoitovaihtoehdon valinnan suhteen. Strukturoitu koulutusohjelma antoi henkilökunnalle mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja edisti sekä potilaiden turvallista kouluttamista että pärjäämistä itsenäisessä tai avustetussa kotihoitomuodossa. Vastaavasti koulutusohjelman heikko taso tai puuttuminen kokonaan heikensi tai esti kotikoulutuksen. Organisaation näkökulmasta estäviksi tekijöiksi muodostuivat resurssien kohdentuminen muualle tai niiden puuttuminen kokonaan.
Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota näihin tiedossa oleviin tekijöihin kehitettäessä kotihemodialyysiä, jotka joko edistävät tai estävät toiminnan laajemman käyttöönoton ja kehittämisen.
Tutkimus toteutettiin integratiivisella kirjallisuuskatsauksella. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin tietoa CINAHL (EBSCO) & PUBMED tietokannoista. Mukaan valittiin 26 tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Edistäviä tekijöitä potilaalle olivat mm. riittävän ajoissa annettu informaatio hoitovaihtoehdoista. Tieto lisäsi potilaan halukkuutta valita hoitomuodoksi kotihemodialyysi. Annettuun informaatioon vaikuttivat henkilökunnan tietoisuus ja kokemus kotihemodialyysistä. Henkilökunnan näkökulmasta edistäviä tekijöitä olivat mm. toimiva ja hyvin suunniteltu pre-dialyysiohjelma. Se lisäsi potilaiden määrää ja teki henkilökunnan työstä organisoidumpaa ja tavoitteellisempaa. Organisaatiolle kotihemodialyysi on kustannustehokasta hoitoa, joka on sairaalassa toteutettavaa dialyysihoitoa edullisempaa.
Estäviä tekijöitä olivat potilaan kannalta riittämätön tai liian myöhään annettu informaatio kotihemodialyysistä hoitovaihtoehtona. Potilaan hemodialyysi aloitettiin myöhäisen tiedonsaannin vuoksi sairaalassa, jonka jälkeen kotiin siirtyminen oli käytännössä vaikeaa. Henkilökunnan vähäinen tai puutteellinen tietämys, mielenkiinto ja kokemus kotihemodialyysistä estivät potilaalle suunnatun asiallisen informaation hoitovaihtoehdon valinnan suhteen. Strukturoitu koulutusohjelma antoi henkilökunnalle mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja edisti sekä potilaiden turvallista kouluttamista että pärjäämistä itsenäisessä tai avustetussa kotihoitomuodossa. Vastaavasti koulutusohjelman heikko taso tai puuttuminen kokonaan heikensi tai esti kotikoulutuksen. Organisaation näkökulmasta estäviksi tekijöiksi muodostuivat resurssien kohdentuminen muualle tai niiden puuttuminen kokonaan.
Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota näihin tiedossa oleviin tekijöihin kehitettäessä kotihemodialyysiä, jotka joko edistävät tai estävät toiminnan laajemman käyttöönoton ja kehittämisen.