Viihtyminen koulussa vaakalaudalla : luokka-asteen ja sukupuolen yhteys kouluviihtyvyyteen
Aalto, Emma; Hautamäki, Karoliina (2019-04-02)
Viihtyminen koulussa vaakalaudalla : luokka-asteen ja sukupuolen yhteys kouluviihtyvyyteen
(02.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019042913619
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019042913619
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten oppilaat viihtyvät koulussa. Tarkemmin tutkittiin, onko oppilaiden kouluviihtyvyydessä ja sen osa-alueissa eroja eri luokka-asteilla. Osa-alueet (koulutyöstä kuormittuminen, koulun fyysinen ympäristö, opettaja-oppilassuhde, oikeudenmukaisuuden kokemus, oppilaiden väliset suhteet, kouluun sitoutuminen, vanhempien antama tuki, oppilaan vaikutusmahdollisuudet) pohjautuivat valmiiseen kouluhyvinvointimalliin. Lisäksi selvitettiin, onko sukupuolella yhteyttä oppilaiden koulussa viihtymiseen tai sen osa-alueisiin. Näiden jälkeen tarkasteltiin, millaiset asiat lisäävät oppilaan mielestä hänen kouluviihtyvyyttään. Lopuksi tutkittiin, mitä asioita oppilas muuttaisi koulussaan viihtyäkseen siellä paremmin.
Tutkimukseen osallistui 47 oppilasta yhdestä satakuntalaisesta koulusta. Osallistuneet oppilaat olivat ensimmäiseltä, kolmannelta ja kuudennelta luokalta. Aineisto kerättiin keväällä 2018 käyttäen kyselylomaketta. Tutkimusote oli pääosin määrällinen. Tätä osaa aineistosta analysoitiin IBM SPSS Statistics 25 -ohjelman avulla. Tutkimuksen laadullinen osuus teemoiteltiin käyttäen sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että suurin osa oppilaista viihtyi hyvin koulussa. Eri luokka- asteiden oppilaiden kouluviihtyvyydessä ei havaittu eroja, mutta tarkasteltaessa kouluviihtyvyyden osa-alueita eroja löytyi. Ensimmäisen luokan oppilaat kokivat opettaja-oppilassuhteen vanhempia oppilaita kielteisemmin. Lisäksi luokka-asteiden ja vanhempien antaman tuen välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevää eroa. Sukupuolella ja kouluviihtyvyydellä ei havaittu yhteyttä. Sen sijaan tytöillä ja pojilla oli eroa kouluviihtyvyyden eri osa-alueiden välillä. Tytöt kokivat opettaja-oppilassuhteen poikia myönteisemmin. Oppilaiden mukaan kouluviihtyvyyttä lisäsivät eniten sosiaalisiin suhteisiin tai koulun olosuhteisiin liittyvät asiat. Sen sijaan heidän mielestään suurin muutostarve kouluviihtyvyyden parantamiseksi koski koulun olosuhteisiin liittyviä asioita.
Tutkimukseen osallistui 47 oppilasta yhdestä satakuntalaisesta koulusta. Osallistuneet oppilaat olivat ensimmäiseltä, kolmannelta ja kuudennelta luokalta. Aineisto kerättiin keväällä 2018 käyttäen kyselylomaketta. Tutkimusote oli pääosin määrällinen. Tätä osaa aineistosta analysoitiin IBM SPSS Statistics 25 -ohjelman avulla. Tutkimuksen laadullinen osuus teemoiteltiin käyttäen sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että suurin osa oppilaista viihtyi hyvin koulussa. Eri luokka- asteiden oppilaiden kouluviihtyvyydessä ei havaittu eroja, mutta tarkasteltaessa kouluviihtyvyyden osa-alueita eroja löytyi. Ensimmäisen luokan oppilaat kokivat opettaja-oppilassuhteen vanhempia oppilaita kielteisemmin. Lisäksi luokka-asteiden ja vanhempien antaman tuen välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevää eroa. Sukupuolella ja kouluviihtyvyydellä ei havaittu yhteyttä. Sen sijaan tytöillä ja pojilla oli eroa kouluviihtyvyyden eri osa-alueiden välillä. Tytöt kokivat opettaja-oppilassuhteen poikia myönteisemmin. Oppilaiden mukaan kouluviihtyvyyttä lisäsivät eniten sosiaalisiin suhteisiin tai koulun olosuhteisiin liittyvät asiat. Sen sijaan heidän mielestään suurin muutostarve kouluviihtyvyyden parantamiseksi koski koulun olosuhteisiin liittyviä asioita.