Tausta, tekijä ja kieli : filologinen tutkimus Aitolahden koodeksin lainsuomennoksesta

Abstract

Väitöskirjan tutkimuskohteena on Aitolahden koodeksiin sisältyvä lainsuomennos. Aitolahden koodeksi on 1600-luvulta peräisin oleva käsikirjoitus, joka sisältää kuningas Kristofferin lain suomennoksen lisäksi erilaisia ruotsinkielisiä tekstejä. Tutkimus koostuu neljästä eri osa-alueesta: materiaalisten ja visuaalisten piirteiden tutkimuksesta, muihin lainsuomennoksiin vertaillen tehtävästä tekstintutkimuksesta, tekijäntunnistuksesta sekä lainsuomennoksen kielellisestä vertailusta 1600-luvun uskonnolliseen kieleen.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mahdollisimman tarkat tiedot käsikirjoituksen synnystä, tekijästä ja siitä, millä tavalla 1600-luvun lakisuomi eroaa saman aikakauden raamatullisesta suomesta. Kaikkia osatutkimuksia yhdistää samanlainen metodi: käsikirjoituksen mahdollisimman tarkka ja yksityiskohtainen tarkastelu. Lisäksi tehdään vertailevaa tutkimusta muihin aineistoihin. Tutkimus antaa aiempaa tarkempaa tietoa Aitolahden koodeksin ajoituksesta ja valaisee 1600-luvun käsikirjoituskäytäntöjä. Tutkimus myös osoittaa, että vanhojen lainsuomennosten kopiointiperinne on ollut tunnettua monipuolisempi. Tekijäntunnistus puolestaan osoittaa, että aiemmin tekijäspekuloinnin kohteena olleen Hartvig Speitzin ei voida osoittaa olevan tekstin takana. Tutkimus täydentää myös kokonaiskuvaa siitä, miten vakiintumatonta lakikieli on ollut verrattuna saman aikakauden uskonnolliseen kieleen.

This dissertation examines the Finnish legal translation in Codex Aitolahti. The codex originates from the 17th century and it includes not only a Finnish translation of King Christopher’s Land Law but also various Swedish texts. The study consists of four parts: material and visual features, textual comparison to other Finnish versions of the same text, authorship attribution and linguistic comparison to 17th century biblical Finnish.

The aim of the study is to find out information about the origin and the author of the codex as well as clarify the differences between old legal and biblical Finnish. All four parts of the study are connected by a similar method: a very specific and detailed text examination. Furthermore, comparative examination with other material has been made. The results show more specific information about the age of Codex Aitolahti and illuminate the manuscript duplication tradition in the 17th century. Moreover, results show that the law book manuscript duplication tradition has been more diverse than previously expected. The results in authorship attribution show that Hartvig Speitz is not the author even though it has been previously suggested. Results also improve the overall picture about how unestablished legal Finnish has been compared to biblical Finnish at the time.