Direktiivit pakohuonepeliryhmien keskusteluissa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kielellisiä direktiivejä pakohuonepelikeskusteluissa. Tutkielman viitekehys on vuorovaikutuslingvistinen, ja siinä käsitellään direktiivejä analysoimalla litteraatioista vuorovaikutussekvenssejä, joihin direktiivit osallistuvat pakohuonevuorovaikutuksessa. Analysoitu aineisto koostuu kahdesta 60 minuutin pakohuonepelistä eli yhteensä 120 minuutista vuorovaikutusta. Tutkielman tekoa varten käytössäni on ollut sekä ääni- että videonauhoitteet peleistä.

Iso suomen kieliopin (§ 1645) mukaan direktiivi on ohjailevassa tehtävässä käytetty lausuma, jolla käsketään, pyydetään, kehotetaan tai neuvotaan puhuteltua toimimaan tai olemaan toimimatta tietyllä tavalla. Tässä työssä analysoin Ison suomen kieliopin määritelmän mukaisia direktiivejä ja niiden käyttöä pakohuonepelikontekstin puhutussa vuorovaikutuksessa. Otan erityisesti tarkastelun kohteeksi direktiivisten lausumien muodon ja niiden saamat jälkijäsenet.

Pakohuonepeliaineistossa esiintyy neljää eri direktiivimuotoa: imperatiivi-, indikatiivi- ja konditionaalimuotoisia direktiivejä sekä predikaatittomilla rakenteilla muodostettuja direktiivejä. Yhteensä pakohuonekeskusteluissa esiintyy 106 direktiiviseksi tulkittavaa vuoroa tai vuoron osaa. Aiempi direktiivisyydentutkimus on käsitellyt imperatiivia prototyyppisenä direktiivin ilmaisutapana, ja myös tämän tutkielman tulokset tukevat ajatusta. Imperatiivi on pakohuoneaineiston frekventein direktiivisyyden ilmaisutapa ja useimmiten se saa myös direktiiville odotuksenmukaisen jälkijäsenen, myöntymisen.

Pakohuonevuorovaikutuksen analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että kielellisessä vuorovaikutuksessa muodostetun direktiivilausuman muodolla ei ole suurta merkitystä sen direktiivisen tulkinnan kannalta. Riippumatta siitä, millä neljästä analysoidusta muodosta direktiivi on ilmaistu, se saa todennäköisemmin preferoidun jälkijäsenen (käskyyn myöntyminen) kuin preferoimattoman jälkijäsenen (alkava ongelmasekvenssi). Käskyyn myöntymisellä tarkoitetaan sekä välitöntä non-verbaalia toimintaa että puhuttua vuoroa, jonka sisältö ilmaisee direktiiviin myöntymistä. Ongelmasekvensseillä tarkoitetaan vuorovaikutuksen etenemistä pysäyttäviä kokonaisuuksia, jotka orientoituvat johonkin direktiivivuoron tai kielenulkoisen todellisuuden ongelmaan.

Tämän tutkielman tulokset osoittavat direktiivisyyden useimmiten ongelmattomaksi kielellisen vuorovaikutuksen osaksi. Suurin osa direktiivisyyssekvensseistä etenee direktiivistä preferoituun jälkijäseneen ilman ongelmia. Pakohuonepeliryhmien keskusteluissa direktiiveillä on keskeinen asema ryhmien kielellisen ja kielenulkoisen toiminnan etenemisessä.