Mainonnan asiantuntijoiden henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa
Lähdeviiki, Emilia (2019-04-30)
Mainonnan asiantuntijoiden henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa
Lähdeviiki, Emilia
(30.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051715997
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051715997
Tiivistelmä
Vahva henkilöbrändi on tärkeä etu nykyajan digitaalisessa maailmassa. Sosiaalisen median yleistymisen myötä ihmisillä on paremmat mahdollisuudet ja paremmat työkalut henkilöbrändin rakentamiseen ja ylläpitämiseen kuin koskaan aikaisemmin. Asiantuntijan henkilöbrändi kuvaa asiakkaalle oleellisia ominaisuuksia asiantuntijasta, joita asiantuntija on itse tarkoituksenmukaisesti päättänyt korostaa. Koska parhaimmillaan brändin kautta voi saavuttaa välittömän tunnistamisen ja koko elämän kestävän uskollisuuden, henkilöbrändi on hyvin tärkeä asia jokaiselle asiantuntijalle. Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana on vastata kysymykseen miten mainostoimiston asiantuntijat tekevät henkilöbrändäystä sosiaalisessa mediassa, ja miten mainostoimiston johto suhtautuu siihen.
Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka on rajattu koskemaan yhtä Suomessa toimivaa mainostoimistoa. Tutkimusaineiston keruumenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja, joissa on haastateltu viittä yrityksessä työskentelevää asiantuntijaa, sekä neljää mainostoimiston johtajaa. Haastatteluilla saatu aineisto on litteroitu ja analysoitu teoreettista viitekehystä apuna käyttäen sisällönanalyysin keinoin. Haastattelujen lisäksi on analysoitu haastateltujen asiantuntijoiden sosi- aalisen median profiilien ja julkaisujen visualisuutta ja sisältöä. Tutkimuksen tuloksista havaitaan, että henkilöbrändäykselle sosiaalisessa mediassa on asiantuntijasta riippuen hyvin erilaisia tavoitteita, taktiikoita ja keinoja. Vastaajien mukaan henkilöbrändäystä ei yrityksessä rajoiteta tai ohjeisteta, mutta ei myöskään säännöllisesti kannusteta.
Asiantuntijoiden henkilöbrändäyksen tulisi olla aktiivista sosiaalisessa mediassa. Henkilöbrändäyksen tulisi painottua Twitteriin ja LinkedIniin. Sosiaalisessa mediassa julkaisujen visuaalisuuteen tulee panostaa ja sisällön on oltava harkittua, ja kanavaan sopivaa. Tutkimuksen perusteella yrityksellä tulisi olla ohjeistus henkilöbrändäyksen tekemiseen sosiaalisessa mediassa. Yrityksen kannattaisi kannustaa asiantuntijoita henkilöbrändäykseen, jotta yritys hyötyisi asiantuntijoidensa henkilöbrändeistä mahdollisimman paljon.
Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka on rajattu koskemaan yhtä Suomessa toimivaa mainostoimistoa. Tutkimusaineiston keruumenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja, joissa on haastateltu viittä yrityksessä työskentelevää asiantuntijaa, sekä neljää mainostoimiston johtajaa. Haastatteluilla saatu aineisto on litteroitu ja analysoitu teoreettista viitekehystä apuna käyttäen sisällönanalyysin keinoin. Haastattelujen lisäksi on analysoitu haastateltujen asiantuntijoiden sosi- aalisen median profiilien ja julkaisujen visualisuutta ja sisältöä. Tutkimuksen tuloksista havaitaan, että henkilöbrändäykselle sosiaalisessa mediassa on asiantuntijasta riippuen hyvin erilaisia tavoitteita, taktiikoita ja keinoja. Vastaajien mukaan henkilöbrändäystä ei yrityksessä rajoiteta tai ohjeisteta, mutta ei myöskään säännöllisesti kannusteta.
Asiantuntijoiden henkilöbrändäyksen tulisi olla aktiivista sosiaalisessa mediassa. Henkilöbrändäyksen tulisi painottua Twitteriin ja LinkedIniin. Sosiaalisessa mediassa julkaisujen visuaalisuuteen tulee panostaa ja sisällön on oltava harkittua, ja kanavaan sopivaa. Tutkimuksen perusteella yrityksellä tulisi olla ohjeistus henkilöbrändäyksen tekemiseen sosiaalisessa mediassa. Yrityksen kannattaisi kannustaa asiantuntijoita henkilöbrändäykseen, jotta yritys hyötyisi asiantuntijoidensa henkilöbrändeistä mahdollisimman paljon.