”Ilman klaania et sä pärjää.” : Kulttuurianalyyttinen tutkimus Keski- ja Etelä-Irakin arabiheimojen ja -klaanien sosiaalisesta rakenteesta.
Österberg, Venla (2019-05-01)
”Ilman klaania et sä pärjää.” : Kulttuurianalyyttinen tutkimus Keski- ja Etelä-Irakin arabiheimojen ja -klaanien sosiaalisesta rakenteesta.
Österberg, Venla
(01.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052016220
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052016220
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsittelen Etelä- ja Keski-Irakin arabiheimojen ja -klaanien sosiaalista rakennetta. Olen kiinnostunut siitä, millaisia vastuu- ja velvollisuuskysymyksiä sukuun ja sukulaisuuteen liittyy, mitä heimon tai klaanin tarjoama suojelu tarkoittaa sekä millaisia ovat heimojen korvaus-, vakuutus- ja oikeuskäytänteet. Tutkimukseni tavoitteena on tuottaa etnografista tietoa, joka täydentää Suomen viranomaisten Irakia koskevaa maatietoa, erityisesti kansainvälisen suojelun ja pakolaisuuden näkökulmasta.
Tutkimusaineistoni koostuu 5 teemahaastattelusta sekä 19 asiakirjatapauksesta, jotka muodostuvat turvapaikkapuhuttelujen pöytäkirjoista, Maahanmuuttoviraston päätöksistä sekä niitä koskevista valituksista. Kaikki tutkimuksessani mukana olevat henkilöt ovat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015, ja yhtä lukuun ottamatta he ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Irakin alueelta. Kaikki informanttini ovat taustaltaan muslimeja ja arabeja. Keskeisimmät teoria- ja analyysinmenetelmäni ovat muistitietotutkimus, kulttuurianalyysi ja lähiluku. En pyri tutkimuksessani luomaan kattavaa kuvaa Irakin arabiheimoista, vaan antamaan yhden näkökulman tästä monimuotoisesta rakenteesta.
Tutkimustulokseni osoittavat, että heimoilla ja klaaneilla on merkittävä oikeudellinen, sosiaalinen ja taloudellinen asema irakilaisessa yhteiskunnassa ja näin ollen myös yksilöiden elämässä. Sukuyhteisöt rakentuvat yhteisiin esi-isiin perustuviin verilinjoihin. Heimot ja klaanit toimivat eräänlaisena sosiaaliturvana, vakuutusjärjestelmänä ja oikeuslaitoksena, jotka huolehtivat yksilöstä ja perheistä erilaisissa ongelma- ja riitatilanteissa. Sukuyhteisöt kantavat yhdessä vastuuta kunnia- ja häpeäkysymyksissä. Yksilö on vastuussa omasta toiminnastaan sukuyhteisölleen, mutta samalla hän on osaltaan vastuussa sukuyhteisönsä muiden jäsenten toiminnasta heimonsa tai klaaninsa ulkopuolisille tahoille. Erilaisiin konfliktitilanteisiin liittyvät kollektiiviset rankaisu- ja verikostokäytänteet sekä heimosta erottaminen ja kunniaväkivalta muodostavat yksilön kannalta merkittävimmät turvallisuusuhat, jotka voivat johtaa pakkomuuttoon ja kansainvälisen suojelun tarpeeseen.
Tutkimusaineistoni koostuu 5 teemahaastattelusta sekä 19 asiakirjatapauksesta, jotka muodostuvat turvapaikkapuhuttelujen pöytäkirjoista, Maahanmuuttoviraston päätöksistä sekä niitä koskevista valituksista. Kaikki tutkimuksessani mukana olevat henkilöt ovat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015, ja yhtä lukuun ottamatta he ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Irakin alueelta. Kaikki informanttini ovat taustaltaan muslimeja ja arabeja. Keskeisimmät teoria- ja analyysinmenetelmäni ovat muistitietotutkimus, kulttuurianalyysi ja lähiluku. En pyri tutkimuksessani luomaan kattavaa kuvaa Irakin arabiheimoista, vaan antamaan yhden näkökulman tästä monimuotoisesta rakenteesta.
Tutkimustulokseni osoittavat, että heimoilla ja klaaneilla on merkittävä oikeudellinen, sosiaalinen ja taloudellinen asema irakilaisessa yhteiskunnassa ja näin ollen myös yksilöiden elämässä. Sukuyhteisöt rakentuvat yhteisiin esi-isiin perustuviin verilinjoihin. Heimot ja klaanit toimivat eräänlaisena sosiaaliturvana, vakuutusjärjestelmänä ja oikeuslaitoksena, jotka huolehtivat yksilöstä ja perheistä erilaisissa ongelma- ja riitatilanteissa. Sukuyhteisöt kantavat yhdessä vastuuta kunnia- ja häpeäkysymyksissä. Yksilö on vastuussa omasta toiminnastaan sukuyhteisölleen, mutta samalla hän on osaltaan vastuussa sukuyhteisönsä muiden jäsenten toiminnasta heimonsa tai klaaninsa ulkopuolisille tahoille. Erilaisiin konfliktitilanteisiin liittyvät kollektiiviset rankaisu- ja verikostokäytänteet sekä heimosta erottaminen ja kunniaväkivalta muodostavat yksilön kannalta merkittävimmät turvallisuusuhat, jotka voivat johtaa pakkomuuttoon ja kansainvälisen suojelun tarpeeseen.