Työntekijöiden velkoja-asema ja sen vaikutukset yrityssaneerauksessa
Jälkö, Jasmin (2019-05-20)
Työntekijöiden velkoja-asema ja sen vaikutukset yrityssaneerauksessa
(20.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052316815
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052316815
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on työntekijöiden velkoja-aseman ja sen vaikutusten selvittäminen yrityssaneerauksessa. Yrityssaneerauslaissa ei huomioida työntekijävelkojien asemaa juurikaan, vaan työntekijöiden asema on laissa rinnasteinen tavanomaiseen vakuudettomaan velkojaan. Tutkimukseni tarkoituksena onkin selvittää, miten työntekijöiden asema ja heidän työsuhteestaan johtuvat saatavat ovat turvattavissa saneerausmenettelyn aikana. Näiden seikkojen selvittämiseksi sovellan tutkimukseni metodissa lainoppia, sillä työntekijöiden velkoja-aseman selvittämiseksi on tutkittava voimassaolevaa lainsäädäntöä ja tehtävä siitä normi- ja tulkintakannanottoja.
Keskeisen tutkimustulokseni perusteella työntekijöiden työsuhteesta johtuvat saatavat on turvattu saneerausmenettelyn aikana palkkaturvajärjestelmän nojalla. Palkkaturvajärjestelmä ei sovellu kuitenkaan työntekijöiden velkoja-aseman vaikutukselliseen ulottuvuuteen, minkä vuoksi tutkielmassani on käsitelty myös direktiiviehdotusta KOM 2016 (723) yritysten varhaisen vaiheen saneerauksesta. Direktiiviehdotuksessa esitetään työntekijöiden jakamista omaksi velkojaryhmäkseen, jolloin heille mahdollistettaisiin äänestysoikeus saneerausohjelmasta päätettäessä. Erillisessä ryhmäjaossa olisi myös mahdollista turvata heikommassa asemassa olevien työntekijävelkojien ryhmä ja huomioida heidän erilaiset intressinsä saneerausmenettelyn saatavien suoritusten suhteen. Työntekijöiden työsuhdesaatavilla on vahva sosiaalinen perusta ja toimentuloa turvaava edellytys, minkä vuoksi saatavien tulee nauttia erityistä suojaa.
Johtopäätöksissä päädyn siihen lopputulokseen, että vaikka palkkaturvalaki turvaa tietyin edellytyksin työntekijöiden työsuhdesaatavat, olisi kokonaisvaltaisen suojan osalta huomioitava myös mahdollinen velkojien ryhmäjaon muutos. Direktiivin mahdollisen implementoinnin yhteydessä tulee kansallinen sovellus asettaa sille tasolle, että palkkaturvan soveltuvuuden lisäksi huomioitaisiin työntekijöiden velkoja-asema sekä heidän tarvitsema suoja ja jaettaisiin työntekijävelkojat omaksi velkojaryhmäkseen saneerausohjelman äänestyksen yhteydessä. Soveltamisen on tapahduttava kuitenkin siten, ettei muita velkojaryhmiä aseteta eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta, vaan uudelle ryhmäjaolle esitettäisiin tarkat edellytykset, jotta velkojien yhdenvertaista asemaa ei tarpeettomasti loukattaisi.
Keskeisen tutkimustulokseni perusteella työntekijöiden työsuhteesta johtuvat saatavat on turvattu saneerausmenettelyn aikana palkkaturvajärjestelmän nojalla. Palkkaturvajärjestelmä ei sovellu kuitenkaan työntekijöiden velkoja-aseman vaikutukselliseen ulottuvuuteen, minkä vuoksi tutkielmassani on käsitelty myös direktiiviehdotusta KOM 2016 (723) yritysten varhaisen vaiheen saneerauksesta. Direktiiviehdotuksessa esitetään työntekijöiden jakamista omaksi velkojaryhmäkseen, jolloin heille mahdollistettaisiin äänestysoikeus saneerausohjelmasta päätettäessä. Erillisessä ryhmäjaossa olisi myös mahdollista turvata heikommassa asemassa olevien työntekijävelkojien ryhmä ja huomioida heidän erilaiset intressinsä saneerausmenettelyn saatavien suoritusten suhteen. Työntekijöiden työsuhdesaatavilla on vahva sosiaalinen perusta ja toimentuloa turvaava edellytys, minkä vuoksi saatavien tulee nauttia erityistä suojaa.
Johtopäätöksissä päädyn siihen lopputulokseen, että vaikka palkkaturvalaki turvaa tietyin edellytyksin työntekijöiden työsuhdesaatavat, olisi kokonaisvaltaisen suojan osalta huomioitava myös mahdollinen velkojien ryhmäjaon muutos. Direktiivin mahdollisen implementoinnin yhteydessä tulee kansallinen sovellus asettaa sille tasolle, että palkkaturvan soveltuvuuden lisäksi huomioitaisiin työntekijöiden velkoja-asema sekä heidän tarvitsema suoja ja jaettaisiin työntekijävelkojat omaksi velkojaryhmäkseen saneerausohjelman äänestyksen yhteydessä. Soveltamisen on tapahduttava kuitenkin siten, ettei muita velkojaryhmiä aseteta eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta, vaan uudelle ryhmäjaolle esitettäisiin tarkat edellytykset, jotta velkojien yhdenvertaista asemaa ei tarpeettomasti loukattaisi.