Interpersoonainen metadiskurssi edistyneiden suomenoppijoiden tenttivastauksissa
Pätäri, Juulia (2019-05-08)
Interpersoonainen metadiskurssi edistyneiden suomenoppijoiden tenttivastauksissa
(08.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052417011
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052417011
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani akateemisen kielen vuorovaikutteisuutta edistyneiden suomenoppijoiden tenttivastauksissa. Lähestyn vuorovaikutteisuutta interpersoonaisen metadiskurssin näkökulmasta, jolloin tarkasteluni kohteina ovat vuorovaikutukselliset ja sisällölliset asenteet. Vuorovaikutuksellisia asenteita tulkitessani analysoin kirjoittajan läsnäoloa rakentavia yksikön 1. persoonan ilmauksia sekä kirjoittajan läsnäoloa häivyttäviä passiivia ja nollapersoonaa. Sisällöllisiä asenteita analysoidessani keskityn episteemistä modaalisuutta ilmaiseviin adverbeihin, adjektiiveihin, verbeihin sekä potentiaaliin. Tarkoituksenani on selvittää, miten edistyneiden suomenoppijoiden tenttivastauksista välittyvä interpersoonainen metadiskurssi suhteutuu natiivikielisiin tenttivastauksiin sekä akateemiseen diskurssiin.
Tutkimusaineistoni koostuu oppijankielisistä tenttivastauksista (216 506 sanetta), jotka ovat peräisin Edistyneiden suomenoppijoiden korpuksesta (LAS2). Vertailuaineistona toimivat natiivikieliset tenttivastaukset (72 033 sanetta) ovat myös osa edellä mainittua korpusta. Tutkimusmenetelmäni on korpuspohjainen, eli tarkastelen ennalta määriteltyjen kieliainesten tyypillistä käyttöä korpusaineistossa. Tämä tarkoittaa, että haen Korp-työkalulla tiettyjä persoonaa sekä modaalisuutta ilmaisevia lekseemejä ja morfeemeja LAS2-korpuksesta. Tutkimusotteeni on kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen. Vertailen kieliainesten esiintymistaajuuksia tuhatta sanetta kohti oppijankielisten ja natiivikielisten tenttivastausten välillä. Lisäksi pyrin kuvailemaan interpersoonaista metadiskussia tulkitsemalla aineistoesimerkkejä.
Tutkimukseni osoittaa, että passiivi ja nollapersoona ovat tenttivastauksissa tyypillisempiä kuin yksikön 1. persoonan ilmaukset. Episteemistä modaalisuutta ilmaisevista kieliaineksista frekventeimpiä ovat varmuusastetta lieventävät ilmaukset, eritoten verbit. Tällä tavoin suomenoppijoiden tenttivastauksista välittyy interpersoonainen metadiskurssi, joka häivyttää vuorovaikutteisuutta sekä etäännyttää kirjoittajan läsnäoloa samalla kun esitettyihin asiantiloihin suhtaudutaan varauksellisesti. Eroja aineistojen välillä on havaittavissa. Yksikön 1. persoonan ilmaukset ovat yleisempiä oppijankielisessä aineistossa, kun taas passiivi ja nollapersoona esiintyvät useammin natiivikielisissä tenttivastauksissa. Lisäksi natiivikielisessä aineistossa episteemistä modaalisuutta ilmaisevat kieliainekset ovat tyypillisempiä kuin oppijankielisessä aineistossa.
Edellä esiteltyjen tulosten perusteella edistyneiden suomenoppijoiden tenttivastauksia voidaan pitää akateemisen diskurssin kannalta konventionaalisina. Interpersoonaista metadiskurssia ilmentävät kieliainekset ovat kuitenkin kaikkiaan harvinaisia kummassakin aineistossa. Saattaa olla, että asenteiden osoittamisen sijaan tenttivastauksille on ominaista yleisten asiantilojen esittäminen tunnusmerkittömästi totuudenmukaisina.
Tutkimusaineistoni koostuu oppijankielisistä tenttivastauksista (216 506 sanetta), jotka ovat peräisin Edistyneiden suomenoppijoiden korpuksesta (LAS2). Vertailuaineistona toimivat natiivikieliset tenttivastaukset (72 033 sanetta) ovat myös osa edellä mainittua korpusta. Tutkimusmenetelmäni on korpuspohjainen, eli tarkastelen ennalta määriteltyjen kieliainesten tyypillistä käyttöä korpusaineistossa. Tämä tarkoittaa, että haen Korp-työkalulla tiettyjä persoonaa sekä modaalisuutta ilmaisevia lekseemejä ja morfeemeja LAS2-korpuksesta. Tutkimusotteeni on kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen. Vertailen kieliainesten esiintymistaajuuksia tuhatta sanetta kohti oppijankielisten ja natiivikielisten tenttivastausten välillä. Lisäksi pyrin kuvailemaan interpersoonaista metadiskussia tulkitsemalla aineistoesimerkkejä.
Tutkimukseni osoittaa, että passiivi ja nollapersoona ovat tenttivastauksissa tyypillisempiä kuin yksikön 1. persoonan ilmaukset. Episteemistä modaalisuutta ilmaisevista kieliaineksista frekventeimpiä ovat varmuusastetta lieventävät ilmaukset, eritoten verbit. Tällä tavoin suomenoppijoiden tenttivastauksista välittyy interpersoonainen metadiskurssi, joka häivyttää vuorovaikutteisuutta sekä etäännyttää kirjoittajan läsnäoloa samalla kun esitettyihin asiantiloihin suhtaudutaan varauksellisesti. Eroja aineistojen välillä on havaittavissa. Yksikön 1. persoonan ilmaukset ovat yleisempiä oppijankielisessä aineistossa, kun taas passiivi ja nollapersoona esiintyvät useammin natiivikielisissä tenttivastauksissa. Lisäksi natiivikielisessä aineistossa episteemistä modaalisuutta ilmaisevat kieliainekset ovat tyypillisempiä kuin oppijankielisessä aineistossa.
Edellä esiteltyjen tulosten perusteella edistyneiden suomenoppijoiden tenttivastauksia voidaan pitää akateemisen diskurssin kannalta konventionaalisina. Interpersoonaista metadiskurssia ilmentävät kieliainekset ovat kuitenkin kaikkiaan harvinaisia kummassakin aineistossa. Saattaa olla, että asenteiden osoittamisen sijaan tenttivastauksille on ominaista yleisten asiantilojen esittäminen tunnusmerkittömästi totuudenmukaisina.