Historiallisia löytöretkiä vai kuuntelijan aliarviointia? : Sisällönanalyysi musiikkisuosituksiin kohdistuvista asenteista alle 30-vuotiaiden Spotify Premium –käyttäjien keskuudessa.

Abstract

Musiikin kulutus on muuttunut 2010-luvulla valtavasti suoratoistopalvelujen yleistymisen myötä. Suoratoistopalveluista suosituin on ruotsalainen Spotify, jolla oli tammikuussa 2019 jo yli 200 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää. Spotify on ollut aktiivisesti kehittämässä tietokonealgoritmeihin perustuvia musiikkisuositusjärjestelmiä, joilla pyritään auttamaan kuluttajia löytämään uutta musiikkia helpommin. Tutkimukseni lähtöoletus on, että muuttunut musiikin toimintaympäristö on myös muuttanut kuluttajien toimintaa. Spotifyn lukuisat suositusjärjestelmät vaikuttavat kuluttajien musiikilliseen habitukseen ja ovat osaltaan määrittämässä uudenlaista makuhierarkiaa. Vanhat makuteoriat, joita esimerkiksi Pierre Bourdieu ja Richard Peterson ovat kehitelleet, joutuvat tarkastelun kohteeksi, kun uusi tietokonepohjainen musiikin kuuntelu yleistyy. Toteutan pro gradu -työni laadullisena haastattelututkimuksena ja teen vastauksista sisällönanalyysin Grounded Theory -lähestymistavalla. Aineisto koostuu yhdeksästä alle 30-vuotiaan Spotify Premium –käyttäjän haastattelusta. Yhdeksän haastattelun otannalla ei voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä, mutta yksi yllättävä tutkimustulos on se, että huolimatta tietokonepohjaisten musiikkisuositusten mahdollisuuksista monet Spotifyn käyttäjät luottavat yhä enemmän itseensä ja omaan makuunsa. Spotifyn valtavaa potentiaalia ei hyödynnetä paljonkaan, vaan esimerkiksi radiolla on yhä iso merkitys musiikin löytämisessä. Lisäksi Spotifyn käyttäjät arvostavat suositusten henkilökohtaisuutta ja ihmisyyttä, mihin tietokone-suositukset eivät pysty vastaamaan. Näin väitteeni modernista musiikin kuluttajasta saa vielä odottaa itseään. Algoritmipohjaiset musiikkisuositukset ovat tärkeä osa suoratoistokuuntelua, mutta itse kuuntelijoihin ne eivät ole vielä vaikuttaneet merkittävästi.