Ilmastonmuutosdenialismi ja Antirefleksiivisyys : Vertaileva analyysi ilmastonmuutoksen kieltämisestä Euroopassa
Erkamo, Sanna (2019-05-23)
Ilmastonmuutosdenialismi ja Antirefleksiivisyys : Vertaileva analyysi ilmastonmuutoksen kieltämisestä Euroopassa
Erkamo, Sanna
(23.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060518575
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060518575
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan ilmastonmuutosdenialismia sosiaalisena ilmiönä. Ilmastonmuutosdenialismi määritellään ilmastonmuutoksen tapahtumisen, luonnollisuuden ja/tai vaarallisuuden kieltämisenä, ja sitä analysoidaan Yhdysvalloissa kehitetyn antirefleksiivisyyden teorian valossa. Teoria on kehitetty selittämään fossiilisia polttoaineita tuottavien suuryritysten, konservatiivisten säätiöiden sekä talousliberaalien ajatuspajojen rahoittamaa järjestäytynyttä ilmastonmuutosdenialismia, ja se tarkoittaa refleksiivisestä modernisaatiosta seuraavan yhteiskunnallisen muutoksen vastustamista. Ulrich Beckin riskiyhteiskunta -teoriaan perustuvan refleksiivisen modernisaation seurauksia ovat esimerkiksi teollisuusrakenteen, työmarkkinoiden ja sosiaalisten roolien muutos. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi esitetyt toimet uhkaavat ihmisten identiteettiä ja sosiaalista asemaa, jonka seurauksena ihmiset ovat taipuvaisia kieltämään ilmastonmuutoksen.
Tutkimuksessa tarkastellaan ilmastonmuutosdenialismin eri tyyppien yleisyyttä sekä antirefleksiivisyyden yhteyttä ilmastonmuutosdenialismiin 22 Euroopan maassa. Selittävä analyysi suoritetaan tilastollisesti logistisella satunnaisvakiomallilla käyttäen European Social Surveyn sekä Maailmanpankin aineistoja. Sosioekonomisten tekijöiden lisäksi monitasomallilla tarkastellaan yksilöiden arvojen ja asenteiden sekä maatason kulttuuriin ja teollisuusrakenteeseen liittyvien tekijöiden yhteyttä ilmastonmuutoksen kieltämiseen.
Tulosten mukaan keskimäärin 23 prosenttia eurooppalaisista ei usko ilmastonmuutoksen tapahtuvan, olevan ihmisten aiheuttamaa tai olevan vaarallista maailman ihmisille. Tutkittavista maista ilmastonmuutosdenialismi on yleisintä Venäjällä sekä Liettuassa ja vähäisintä Espanjassa sekä Islannissa. Kokonaisuudessaan ilmastonmuutoksen kieltäjät Euroopassa ovat useammin pienempituloisia, miehiä, vähemmän koulutettuja, iältään vanhempia, arvoiltaan enemmän konservatiivisia, tulonjakovastaisia ja maahanmuuttovastaisia. Ilmastonmuutosdenialismia on myös enemmän maissa, joissa on suuremmat kasvihuonekaasupäästöt, keskimääräisesti konservatiivisemmat asenteet ja isompi osa maan bruttokansantuotteesta syntyy maataloudesta ja teollisuudesta. Tulokset tukevat antirefleksiivisyys -teoriaa eli ilmastonmuutosdenialismissa on ensisijaisesti kyse ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävän säätelyn vastustamisesta.
Tutkimuksessa tarkastellaan ilmastonmuutosdenialismin eri tyyppien yleisyyttä sekä antirefleksiivisyyden yhteyttä ilmastonmuutosdenialismiin 22 Euroopan maassa. Selittävä analyysi suoritetaan tilastollisesti logistisella satunnaisvakiomallilla käyttäen European Social Surveyn sekä Maailmanpankin aineistoja. Sosioekonomisten tekijöiden lisäksi monitasomallilla tarkastellaan yksilöiden arvojen ja asenteiden sekä maatason kulttuuriin ja teollisuusrakenteeseen liittyvien tekijöiden yhteyttä ilmastonmuutoksen kieltämiseen.
Tulosten mukaan keskimäärin 23 prosenttia eurooppalaisista ei usko ilmastonmuutoksen tapahtuvan, olevan ihmisten aiheuttamaa tai olevan vaarallista maailman ihmisille. Tutkittavista maista ilmastonmuutosdenialismi on yleisintä Venäjällä sekä Liettuassa ja vähäisintä Espanjassa sekä Islannissa. Kokonaisuudessaan ilmastonmuutoksen kieltäjät Euroopassa ovat useammin pienempituloisia, miehiä, vähemmän koulutettuja, iältään vanhempia, arvoiltaan enemmän konservatiivisia, tulonjakovastaisia ja maahanmuuttovastaisia. Ilmastonmuutosdenialismia on myös enemmän maissa, joissa on suuremmat kasvihuonekaasupäästöt, keskimääräisesti konservatiivisemmat asenteet ja isompi osa maan bruttokansantuotteesta syntyy maataloudesta ja teollisuudesta. Tulokset tukevat antirefleksiivisyys -teoriaa eli ilmastonmuutosdenialismissa on ensisijaisesti kyse ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävän säätelyn vastustamisesta.