Kelan järjestämän puhevammaisten tulkkauspalvelun käytettävyys ja saavutettavuus : empiirinen tutkimus puhevammaisten asiakkaiden ja Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen henkilöstön kokemuksista
Ahtaanluoma-Kettunen, Emilia (2019-05-16)
Kelan järjestämän puhevammaisten tulkkauspalvelun käytettävyys ja saavutettavuus : empiirinen tutkimus puhevammaisten asiakkaiden ja Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen henkilöstön kokemuksista
(16.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061019857
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061019857
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia Kelan järjestämän vammaisten tulkkauspalvelun käytettävyyttä ja saavutettavuutta puhevammaisten palvelua koskien. Tutkielma painottuu erityisesti Kelan ja asiakkaiden väliseen viestintään, tulkkitilausten tekemiseen ja palvelun käytettävyyteen. Tutkielma on luonteeltaan empiirinen.
Tutkielmassa on kaksi aineistoa. Toinen aineisto on kerätty kyselylomakkeella Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen henkilöstöltä ja toinen haastattelemalla Kelan vammaisten tulkkauspalvelua käyttäviä puhevammaisia asiakkaita. Näiden kahden aineiston yhteistuloksena on pyritty löytämään konkreettisia kehitysehdotuksia, joilla palvelun käytettävyyttä ja saavutettavuutta voitaisiin parantaa.
Palvelunkäyttäjien haastatteluaineistoa sekä tulkkauspalvelukeskuksen henkilöstöltä kerättyä kyselyaineistoa analysoimalla kumpaakin osapuolta palvelevia palvelun käytettävyyttä ja saavutettavuutta mahdollisesti parantavia kehitysehdotuksia löytyi kolme. Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen henkilöstöä tulisi kouluttaa lisää puhevammaisuuteen, siihen liittyviin vammaryhmiin ja kommunikointikeinoihin sekä selkokieleen liittyen. Ylipäätänsä viestintää sekä yhteydenottokanavia olisi kehitettävä paremmin myös puhevammaisten vammaryhmä huomioiden. Lisäksi palvelusta tulisi tiedottaa enemmän ja saavutettavammassa muodossa sekä palvelun prosesseja tulisi tehdä tutummiksi palvelua käyttäville asiakkaille ja näiden yhteyshenkilöille.
Tutkielmassa on kaksi aineistoa. Toinen aineisto on kerätty kyselylomakkeella Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen henkilöstöltä ja toinen haastattelemalla Kelan vammaisten tulkkauspalvelua käyttäviä puhevammaisia asiakkaita. Näiden kahden aineiston yhteistuloksena on pyritty löytämään konkreettisia kehitysehdotuksia, joilla palvelun käytettävyyttä ja saavutettavuutta voitaisiin parantaa.
Palvelunkäyttäjien haastatteluaineistoa sekä tulkkauspalvelukeskuksen henkilöstöltä kerättyä kyselyaineistoa analysoimalla kumpaakin osapuolta palvelevia palvelun käytettävyyttä ja saavutettavuutta mahdollisesti parantavia kehitysehdotuksia löytyi kolme. Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen henkilöstöä tulisi kouluttaa lisää puhevammaisuuteen, siihen liittyviin vammaryhmiin ja kommunikointikeinoihin sekä selkokieleen liittyen. Ylipäätänsä viestintää sekä yhteydenottokanavia olisi kehitettävä paremmin myös puhevammaisten vammaryhmä huomioiden. Lisäksi palvelusta tulisi tiedottaa enemmän ja saavutettavammassa muodossa sekä palvelun prosesseja tulisi tehdä tutummiksi palvelua käyttäville asiakkaille ja näiden yhteyshenkilöille.