Language Environment Analysis (LENA) -menetelmän validiteetti keskosvauvojen ääniympäristön arvioinnissa
Siirilä, Kati (2019-05-29)
Language Environment Analysis (LENA) -menetelmän validiteetti keskosvauvojen ääniympäristön arvioinnissa
(29.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220131
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220131
Tiivistelmä
Keskosvauvojen ääniympäristöllä vastasyntyneiden teho-osastolla on suuri merkitys heidän kielenkehitykselleen, koska ympäristö eroaa huomattavasti siitä, millainen ääniympäristö normaalisti kehittyvällä sikiöllä on kohdussa. Vastasyntyneiden teho-osaston ääniympäristön tutkiminen on tärkeää, jotta siitä voidaan rakentaa mahdollisimman hyvin keskosten kehitystä tukeva. Lasten ääniympäristön tutkimiseen on kehitetty Language Environment Analysis (LENA) -menetelmä, joka ääniympäristön äänittämisen lisäksi myös automaattisesti analysoi äänitteessä kuuluvaa ääntä, eli esimerkiksi erottelee sitä, paljonko äänitteellä kuuluu puhetta, lapsen ääntelyä tai hiljaisuutta. LENA-menetelmän validiteettia ei ole kattavasti tutkittu vastasyntyneiden tehoosaston ympäristössä ja vain kerran aikaisemmin suomen kielellä.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli arvioida LENA-menetelmän validiteettia vastansyntyneiden teho-osastolla suomenkielisten perheiden ja keskosvauvojen parissa. Pro gradu -tutkielman aineisto koostuu kahdeksan satunnaisesti valitun perheen LENAäänitteistä. Perheet olivat osa laajempaa tutkimusprojektia, jossa tutkitaan vanhemman läheisyyden ja läsnäolon sekä ääniympäristön vaikutusta lapsen kehitykseen. Tähän pro gradu tutkielmaan valitut perheet olivat suomenkielisiä perheitä, joiden lapsi oli hoidettavana Turun yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Mukaan valittujen perheiden äänitteistä kuunneltiin jokaisesta kuusi viiden minuutin jaksoa. Viisiminuuttisista kaksi valittiin äänitteestä kohdasta, jossa oli runsaasti puhetta, kaksi kohdasta, jossa puhetta oli keskimääräisesti ja vielä kaksi kohdasta, jossa puhetta oli vähän. Kaksi arvioijaa kuuntelivat valitut kohdat ja merkitsivät samalla ylös, oliko LENA-menetelmän äänelle antama koodi yhtenevä heidän havaintonsa kanssa. Koodien yhtenevyys laskettiin tarkastelemalla sitä, kuinka monta prosenttia koodeista LENA-menetelmä oli manuaaliseen koodaukseen verratessa tunnistanut yhtenevästi.
LENA-menetelmän antamien koodien yhtenevyys arvioitsijoiden havaintojen kanssa aineistossa oli noin 70 prosenttia. Tulokset tukivat pääosin aikaisempia tutkimustuloksia. Aikuisen naisen koodin luotettavuus oli erittäin korkea ja jopa 90 prosenttia koodeista oli yhteneviä arvioitsijan havaintojen kanssa. Aikuisen miehen koodien luotettavuus jäi alhaisemmaksi, mikä voi johtua esimerkiksi siitä, että vauvoille puhuttaessa äänenkorkeus on usein normaalia puhetta korkeampi. Lapsen koodien luotettavuus jäi alhaisemmaksi kuin aiemmissa tutkimuksissa, mikä ei ollut kovin yllättävää ottaen huomioon keskosten keuhkojen kehityksen keskeneräisyyden. Hiljaisuuden koodin luotettavuus oli tarkastelluista huonoin. Melun koodin luotettavuus vastasi kaikkien koodien keskimääräistä luotettavuutta. Tulokset viittaavat siihen, että LENA-menetelmä on luotettava apuväline naisen puheen tunnistamisessa, mutta varsinkin keskosen oman ääntelyn ja hiljaisuuden määrän arviointiin tulee suhtautua varauksella.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli arvioida LENA-menetelmän validiteettia vastansyntyneiden teho-osastolla suomenkielisten perheiden ja keskosvauvojen parissa. Pro gradu -tutkielman aineisto koostuu kahdeksan satunnaisesti valitun perheen LENAäänitteistä. Perheet olivat osa laajempaa tutkimusprojektia, jossa tutkitaan vanhemman läheisyyden ja läsnäolon sekä ääniympäristön vaikutusta lapsen kehitykseen. Tähän pro gradu tutkielmaan valitut perheet olivat suomenkielisiä perheitä, joiden lapsi oli hoidettavana Turun yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Mukaan valittujen perheiden äänitteistä kuunneltiin jokaisesta kuusi viiden minuutin jaksoa. Viisiminuuttisista kaksi valittiin äänitteestä kohdasta, jossa oli runsaasti puhetta, kaksi kohdasta, jossa puhetta oli keskimääräisesti ja vielä kaksi kohdasta, jossa puhetta oli vähän. Kaksi arvioijaa kuuntelivat valitut kohdat ja merkitsivät samalla ylös, oliko LENA-menetelmän äänelle antama koodi yhtenevä heidän havaintonsa kanssa. Koodien yhtenevyys laskettiin tarkastelemalla sitä, kuinka monta prosenttia koodeista LENA-menetelmä oli manuaaliseen koodaukseen verratessa tunnistanut yhtenevästi.
LENA-menetelmän antamien koodien yhtenevyys arvioitsijoiden havaintojen kanssa aineistossa oli noin 70 prosenttia. Tulokset tukivat pääosin aikaisempia tutkimustuloksia. Aikuisen naisen koodin luotettavuus oli erittäin korkea ja jopa 90 prosenttia koodeista oli yhteneviä arvioitsijan havaintojen kanssa. Aikuisen miehen koodien luotettavuus jäi alhaisemmaksi, mikä voi johtua esimerkiksi siitä, että vauvoille puhuttaessa äänenkorkeus on usein normaalia puhetta korkeampi. Lapsen koodien luotettavuus jäi alhaisemmaksi kuin aiemmissa tutkimuksissa, mikä ei ollut kovin yllättävää ottaen huomioon keskosten keuhkojen kehityksen keskeneräisyyden. Hiljaisuuden koodin luotettavuus oli tarkastelluista huonoin. Melun koodin luotettavuus vastasi kaikkien koodien keskimääräistä luotettavuutta. Tulokset viittaavat siihen, että LENA-menetelmä on luotettava apuväline naisen puheen tunnistamisessa, mutta varsinkin keskosen oman ääntelyn ja hiljaisuuden määrän arviointiin tulee suhtautua varauksella.