Eleonoora Akvitanialainen : nainen 1100-luvun politiikassa
Korvela, Maria (2019-05-14)
Eleonoora Akvitanialainen : nainen 1100-luvun politiikassa
(14.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220273
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220273
Tiivistelmä
Keskiajan Euroopassa naisen asema oli pitkälti miehelle alisteinen. Naisten mahdollisuus käyttää valtaa oli miehiin verrattuna heikompi. Kirkon oppien mukaisesti naisen tuli alistua miehensä tahtoon ja keskittyä politiikan sijaan perheestä huolehtimiseen. Naisten liikkumatilaa yhteiskunnassa määritti suurelta osin sääty, johon hän syntyi. Kuningattarena ja perijättärenä Eleonoora Akvitanialaisella oli asemansa kautta mahdollisuus osallistua valtakunnan asioihin ja toimia vallankäyttäjänä. Tutkielmani tarkoitus on selvittää kuinka Eleonoora käytti valtaansa ja miten se näkyi hänen toiminnassaan.
Alkuperäislähteenäni käytän säilyneitä Eleonooran lähettämiä ja vastaanottamia kirjeitä. Osa materiaalista on varsinaisia henkilökohtaiseksi osoitettuja kirjeitä, mutta joukossa on myös lahjoitusasiakirjoja, joissa Eleonoora muun muassa lahjoittaa maata, verovapauksia tai rahaa eri tahoille. Erityyppiset kirjeet tarjoavat sekä yksityisen että julkisen näkökulman keskiaikaisen kuningattaren elämään.
Tutkimukseni osoittaa, että huolimatta ajalle tyypillisestä naiskäsityksestä naisilla oli mahdollisuuksia osallistua politiikkaan sekä perheensä kautta että itsenäisenä toimijana. Eleonooran kaltainen voimakastahtoinen nainen ei taipunut miesten tahtoon, vaan osoitti olevansa yhtä kyvykäs hallitsija kuin häntä ympäröineet miehet. Vetäytymisen sijaan Eleonoora osoitti kuolemaansa asti omistautumisensa sekä omien perintömaidensa että poikiensa valtakunnan hyvinvoinnin takaamiseksi. Tutkimukseni perusteella on kuitenkin muistettava, että Eleonoora oli kuningatar, eikä näin ollen voida sanoa, että kaikilla keskiajan naisilla olisi ollut yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa politiikkaan.
Alkuperäislähteenäni käytän säilyneitä Eleonooran lähettämiä ja vastaanottamia kirjeitä. Osa materiaalista on varsinaisia henkilökohtaiseksi osoitettuja kirjeitä, mutta joukossa on myös lahjoitusasiakirjoja, joissa Eleonoora muun muassa lahjoittaa maata, verovapauksia tai rahaa eri tahoille. Erityyppiset kirjeet tarjoavat sekä yksityisen että julkisen näkökulman keskiaikaisen kuningattaren elämään.
Tutkimukseni osoittaa, että huolimatta ajalle tyypillisestä naiskäsityksestä naisilla oli mahdollisuuksia osallistua politiikkaan sekä perheensä kautta että itsenäisenä toimijana. Eleonooran kaltainen voimakastahtoinen nainen ei taipunut miesten tahtoon, vaan osoitti olevansa yhtä kyvykäs hallitsija kuin häntä ympäröineet miehet. Vetäytymisen sijaan Eleonoora osoitti kuolemaansa asti omistautumisensa sekä omien perintömaidensa että poikiensa valtakunnan hyvinvoinnin takaamiseksi. Tutkimukseni perusteella on kuitenkin muistettava, että Eleonoora oli kuningatar, eikä näin ollen voida sanoa, että kaikilla keskiajan naisilla olisi ollut yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa politiikkaan.