Huumeidenkäyttäjien slangi verkkokeskusteluissa
Heino, Sami (2019-05-21)
Huumeidenkäyttäjien slangi verkkokeskusteluissa
Heino, Sami
(21.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921361
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921361
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee suomen kielen huumeaiheista slangisanastoa. Aineistona käytän verkkokeskusteluja, jotka on käyty huumeidenkäyttäjien suosimalla keskustelupalstalla. Koska slangi ilmenee nimenomaan persoonallisena sanastona, sijoittuu tutkimus sanastontutkimuksen alaan.
Olen kerännyt tutkimusaineiston Psychoactive Vault -keskustelupalstalta. Etsin palstalta sopivan keskusteluketjun jokaisesta tutkimuksessa käsitellystä huumeesta. Näitä ovat kannabis, piristeistä amfetamiini ja kokaiini, opiaateista buprenorfiini, oksikodoni ja heroiini, LSD, MDMA ja bentodiatsepiineista alpratsolaami ja klonatsepaami. Useimmista viestiketjuista keräsin aineistooni 20 viestiä. Kannabisaiheisesta keskustelusta keräsin kuitenkin 60 viestiä ja amfetamiiniaiheisesta 40, koska nämä huumeet ovat erityisen yleisiä ja täten niihin liittyy myös erityisen paljon slangisanastoa. Bentsodiatsepiiniaiheisia viestejä alpratsolaamista ja klonatsepaamista keräsin yhteensä 30.
Keskusteluviesteistä keräsin kaikki ne slangisanat, jotka liittyivät keskustelunaiheena olevaan huumeeseen. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa kyseisen huumeen slanginimityksiä. Kannabisaiheisissa viesteissä esiintyi kuitenkin niin paljon myös kannabiksen käyttöön viittaavia slangisanoja, että olen koonnut ne omaan alalukuunsa. Olen myös paikoin havainnollistanut eri slangisanojen yleisyyssuhteita taulukoiden muodossa, vaikka yleisyyssuhteet eivät varsinaisesti olekaan tutkimuksen aiheena.
Käyn läpi aineistoa ja siitä tekemiäni havaintoja huume kerrallaan luvuissa 5–9. Erittelen eri slangisanojen esiintymistä aineiston keskusteluviesteissä ja kerron myös sanojen alkuperästä ja muodostuksesta. Teen myös syntaktisia huomioita siitä, miten sanat käyttäytyvät lausekonteksteissaan. Luvussa 10 esittelen muuta aineistosta löytynyttä huumeaiheista slangisanastoa.
Teorialuvussa 2 käsittelen huumausaineita yleisesti. Alaluvussa 2.1 esittelen tutkimuksessa esiintyvät huumeet. Seuraava alaluku 2.2 käsittelee Suomen huumetilannetta ja suomalaisten huumeidenkäyttöä. Luvussa 3 kerron suomen kielen sananmuodostuksen perusteista: ensin sanojen yhdistämisestä alaluvussa 3.1 ja sitten sanojen johtamisesta luvussa 3.2. Alaluvussa 3.3 käsittelen spesifisti suomen nuorta ja vierasperäistä sanastoa. Teoriaosan päättävässä luvussa 4 kerron aikaisemmista slangiaiheisista tutkimuksista, jotka ovat samankaltaisia kuin tämä tutkimus.
Tutkimus vahvisti ennakkokäsitystäni siitä, että suomalaisilla huumeidenkäyttäjillä on rikas ja monipuolinen oma slanginsa. Slangissa yleiskieliset sanat ovat saaneet uusia muotoja tai kokonaan uusia merkityksiä. Vanhat slangisanat ovat puolestaan poikineet uutta slangia. Englannin kielen vaikutus näkyy myös huumeslangissa selvästi.
Slangissa useimmille huumeille on yhdestä muutamaan yleistä slanginimitystä, jotka on kaikkein tyypillisimmin muodostettu typistämällä. Kannabiksen, amfetamiinin ja heroiinin osalta slangisynonyymien kirjo on kaikkein rikkain. Lisäksi on paljon slangisanastoa, joka liittyy yleisesti huumeidenkäyttöön: esimerkiksi aineiden annostelumenetelmiin, niiden aikaansaamiin vaikutuksiin ja vieroitusoireisiin. Slangisanoissa on mukana substantiivien ohella kohtuullisen paljon verbejä. Huumeslangi on luonteeltaan ironista, deskriptiivistä ja nuorisokielen kaltaista.
Olen kerännyt tutkimusaineiston Psychoactive Vault -keskustelupalstalta. Etsin palstalta sopivan keskusteluketjun jokaisesta tutkimuksessa käsitellystä huumeesta. Näitä ovat kannabis, piristeistä amfetamiini ja kokaiini, opiaateista buprenorfiini, oksikodoni ja heroiini, LSD, MDMA ja bentodiatsepiineista alpratsolaami ja klonatsepaami. Useimmista viestiketjuista keräsin aineistooni 20 viestiä. Kannabisaiheisesta keskustelusta keräsin kuitenkin 60 viestiä ja amfetamiiniaiheisesta 40, koska nämä huumeet ovat erityisen yleisiä ja täten niihin liittyy myös erityisen paljon slangisanastoa. Bentsodiatsepiiniaiheisia viestejä alpratsolaamista ja klonatsepaamista keräsin yhteensä 30.
Keskusteluviesteistä keräsin kaikki ne slangisanat, jotka liittyivät keskustelunaiheena olevaan huumeeseen. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa kyseisen huumeen slanginimityksiä. Kannabisaiheisissa viesteissä esiintyi kuitenkin niin paljon myös kannabiksen käyttöön viittaavia slangisanoja, että olen koonnut ne omaan alalukuunsa. Olen myös paikoin havainnollistanut eri slangisanojen yleisyyssuhteita taulukoiden muodossa, vaikka yleisyyssuhteet eivät varsinaisesti olekaan tutkimuksen aiheena.
Käyn läpi aineistoa ja siitä tekemiäni havaintoja huume kerrallaan luvuissa 5–9. Erittelen eri slangisanojen esiintymistä aineiston keskusteluviesteissä ja kerron myös sanojen alkuperästä ja muodostuksesta. Teen myös syntaktisia huomioita siitä, miten sanat käyttäytyvät lausekonteksteissaan. Luvussa 10 esittelen muuta aineistosta löytynyttä huumeaiheista slangisanastoa.
Teorialuvussa 2 käsittelen huumausaineita yleisesti. Alaluvussa 2.1 esittelen tutkimuksessa esiintyvät huumeet. Seuraava alaluku 2.2 käsittelee Suomen huumetilannetta ja suomalaisten huumeidenkäyttöä. Luvussa 3 kerron suomen kielen sananmuodostuksen perusteista: ensin sanojen yhdistämisestä alaluvussa 3.1 ja sitten sanojen johtamisesta luvussa 3.2. Alaluvussa 3.3 käsittelen spesifisti suomen nuorta ja vierasperäistä sanastoa. Teoriaosan päättävässä luvussa 4 kerron aikaisemmista slangiaiheisista tutkimuksista, jotka ovat samankaltaisia kuin tämä tutkimus.
Tutkimus vahvisti ennakkokäsitystäni siitä, että suomalaisilla huumeidenkäyttäjillä on rikas ja monipuolinen oma slanginsa. Slangissa yleiskieliset sanat ovat saaneet uusia muotoja tai kokonaan uusia merkityksiä. Vanhat slangisanat ovat puolestaan poikineet uutta slangia. Englannin kielen vaikutus näkyy myös huumeslangissa selvästi.
Slangissa useimmille huumeille on yhdestä muutamaan yleistä slanginimitystä, jotka on kaikkein tyypillisimmin muodostettu typistämällä. Kannabiksen, amfetamiinin ja heroiinin osalta slangisynonyymien kirjo on kaikkein rikkain. Lisäksi on paljon slangisanastoa, joka liittyy yleisesti huumeidenkäyttöön: esimerkiksi aineiden annostelumenetelmiin, niiden aikaansaamiin vaikutuksiin ja vieroitusoireisiin. Slangisanoissa on mukana substantiivien ohella kohtuullisen paljon verbejä. Huumeslangi on luonteeltaan ironista, deskriptiivistä ja nuorisokielen kaltaista.