Rajan ylittävän alkoholikaupan yhteiskuntataloudelliset vaikutukset : Suomen ja Viron välinen alkoholikauppa
Paimander, Aleksi (2019-06-14)
Rajan ylittävän alkoholikaupan yhteiskuntataloudelliset vaikutukset : Suomen ja Viron välinen alkoholikauppa
Paimander, Aleksi
(14.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921380
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921380
Tiivistelmä
Alkoholin laajamittainen matkustajatuonti eli ns. ”viinaralli” on tyypillinen suomalainen ilmiö, jonka vaikutuksista valtion talouteen ja yksittäisiin kansalaisiin on keskusteltu julkisuudessa pitkään. Alkoholiin liittyviä tutkimuksia on kuitenkin perinteisesti lähestytty terveydellisestä näkökulmasta. Tämän tutkielman painopisteenä ovat vähemmän huomioidut kustannuserät, jotka syntyvät alkoholin matkustajatuonnin ihmis- ja materiaalivirroista. Aiemmin käsittelemättömiä kustannuseriä ovat esimerkiksi ajoneuvo-, aika- ja päästökustannukset. Matkustajatuontia lähestytään yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta. Tutkielma toteutetaan suorittamalla yhteiskuntataloudellinen hyöty-kustannuslaskelma, jonka avulla ilmiön kannattavuutta ja vaikutuksia voidaan arvioida. Laskelma perustuu pääosin Väyläviraston määrittelemään yhteiskuntataloudellisen kannattavuuslaskelman viitekehykseen.
Hyöty-kustannuslaskelman perusteella voidaan todeta, että alkoholin matkustajatuonti on lähtökohtaisesti taloudellisesti kannattamatonta. Yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta matkustajatuonnista syntyy enemmän kustannuksia kuin hyötyjä. Toiminnan kannattavuutta tai kannattamattomuutta ei yksiselitteisesti voida todeta, vaan sen yhteiskuntataloudellisen luonteen vuoksi yksityiskohtaisempi tarkastelu on tarpeen. Yksittäisen kansalaisen kannalta merkittävä tekijä on, miten matkustaja arvottaa omaa aikaansa. Ajan arvottaminen vaikuttaa siihen, kuinka suuren määrän alkoholia matkustaja joutuu tuomaan, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Keskivertomatkustajalle alkoholin matkustajatuonti on järkevää lähinnä vapaa-ajan matkan oheistoimintana. Matkustajatuonti on kuitenkin kannattavaa suurilla tuontimäärillä, mutta tällöin toimintaa rajoittavat tullin tuontirajat.
Valtion kannalta matkustajatuonti on kannattamatonta. Pelkästään matkustajatuontiin liittyvien kustannuksien suuruus on suurempi kuin ajo- ja liikennöintikustannuksista saatavat verot puhumattakaan aikakustannuksista. Valtion kannalta ajan arvottaminen on hyvin suotavaa oikean kustannustason arvioimiseksi. Merkittävin tapa vaikuttaa alkoholin tuonti- ja vientivirtoihin on alkoholiverotuksen säätäminen.
Hyöty-kustannuslaskelman perusteella voidaan todeta, että alkoholin matkustajatuonti on lähtökohtaisesti taloudellisesti kannattamatonta. Yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta matkustajatuonnista syntyy enemmän kustannuksia kuin hyötyjä. Toiminnan kannattavuutta tai kannattamattomuutta ei yksiselitteisesti voida todeta, vaan sen yhteiskuntataloudellisen luonteen vuoksi yksityiskohtaisempi tarkastelu on tarpeen. Yksittäisen kansalaisen kannalta merkittävä tekijä on, miten matkustaja arvottaa omaa aikaansa. Ajan arvottaminen vaikuttaa siihen, kuinka suuren määrän alkoholia matkustaja joutuu tuomaan, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Keskivertomatkustajalle alkoholin matkustajatuonti on järkevää lähinnä vapaa-ajan matkan oheistoimintana. Matkustajatuonti on kuitenkin kannattavaa suurilla tuontimäärillä, mutta tällöin toimintaa rajoittavat tullin tuontirajat.
Valtion kannalta matkustajatuonti on kannattamatonta. Pelkästään matkustajatuontiin liittyvien kustannuksien suuruus on suurempi kuin ajo- ja liikennöintikustannuksista saatavat verot puhumattakaan aikakustannuksista. Valtion kannalta ajan arvottaminen on hyvin suotavaa oikean kustannustason arvioimiseksi. Merkittävin tapa vaikuttaa alkoholin tuonti- ja vientivirtoihin on alkoholiverotuksen säätäminen.